Nukkenurkka

Muotinukkejen elämää sanoin ja kuvin
 
PääsivuPääsivu  Ohjeet ja tutoriaalitOhjeet ja tutoriaalit  FAQFAQ  RekisteröidyRekisteröidy  GalleriatGalleriat  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Hyvästi Enkelisaari

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
Siirry sivulle : 1, 2  Seuraava
KirjoittajaViesti
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Hyvästi Enkelisaari   Ke 21 Marras - 6:36:00

Suvi Saaristo palaa nyt Nukkenurkkaan kertoakseen toisen tarinan elämästään.

Osa 1. Jäähyväiset elämälle.

Useita vuosia on kulunut siitä kesästä, joka yhä piirtyy elävänä muistona Suvi Saariston mieleen. Elämä oli jättänyt merkkinsä Suviin ja hänen kasvoillaan oli monta tummaa varjoa, jotka kertoivat kuluttavasta ja ilottomasta elämästä. Enkelisaari oli autioitunut ja se on enää vain surkea varjo siitä mitä oli. Vuosi vuodelta turistit ovat vähentyneet. Ihmiset eivät enää tahdo saaristoon, eikä kotimaan matkailu kiinnosta kuin keski-ikäisiä ihmisiä, joiden joukko vuosi vuodelta vain harvenee. Viimeisimpänä saaren oli hylännyt Suvin isä. Isä oli saanut kohtauksen pahimman kelirikon aikaan, eikä apu ennättänyt ajoissa perille. Pelastushelikopterin kaartaessa paikalle oli tuo jääräpäinen mies jo hyvästellyt tämän maailman. Suvi oli jäänyt yksin saareen. Jos hän nyt lähtisi, hän ei pääsisi välttämättä kovinkaan pian palaamaan, ellei meri jäätyisi. Hautajaiset olivat pienet ja koruttomat, vain pappi ja Suvi olivat paikalla. Kukaan muu ei ollut päässyt paikalle tai edes halunnut tulla. Isä oli viime vuosina ollut niin katkera ja vihainen, ettei kukaan Suvia lukuun ottamatta ollut enää uskaltanut lähestyä häntä. Eikä Suvikaan ollut päässyt pakoon isänsä kiukkua, mutta hän oli ymmärtänyt isää. Isä oli tiennyt tekevänsä kuolemaa, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Kai sellaisessa tilanteessa saa ollakin vähän kiukkuinen. Isän raivoaminen oli ehkä osasyy siihen miksi ihmiset eivät enää saapuneet Enkelisaareen. Suvi oli yrittänyt hoitaa kaiken, mutta aina isä oli pyörätuolinsa kanssa ilmestynyt sättimään häntä ja syyttämään häntä milloin mistäkin laiminlyönnistä. Vaikka isä oli ollut huonona, oli hän silti loppuun saakka vastannut kaikista raha-asioista. Jo vuosia tilanne oli ollut huono ja Suvi oli oppinut elämään hyvin säästäväisesti. Niinpä sinä päivänä, kun kaupungista saapui mies selvittämään isän raha-asioita sen viimeisen kerran, Suvi oli kuitenkin luottavaisella mielellä. Tokihan heillä oli ollut tiukkaa, mutta ehkä hän nyt, kun isä ei enää säikäyttelisi asiakkaita, saisi matkailun taas kukoistamaan. Talo kaipaisi maalaamista ja ehkä pihaakin pitäisi vähän parannella. Kukkapenkit olivat päässeet huonolla hoidolla villiintymään. Suvi ei vain ollut ehtinyt isän ja talouden hoidon ohella tekemään mitään ylimääräistä. Nyt hänellä olisi aikaa laittaa asiat taas kuntoon.


Paikalle saapunut pankkivirkailija oli melko nuori, ehkä kolmenkymmenen, ja hyvin hermostunut. Hän pläräsi papereitaan laski ne taas pirtissä olleen mustan arkun päälle ja otti ne uudelleen käsiinsä. Suvi koetti hymyillä miehelle ja vakuuttaa, että kaikki oli hyvin. 'Käydään vain ne raha-asiat läpi, niin pääset sitten jatkamaan päivääsi.' Suvi sanoi ja hymyili lämpimästi. Mies nielaisi ja aloitti varovasti. 'Teillä on käynyt hyvä tuuri, kun lait ovat muuttuneet. Asiat ovat oikein hyvin nykyään tällaisessa tilanteessa." Mies sopersi. "Niin niin. Perintöveroasiathan ovat nykyään paljon paremmin kuin ennen.' Suvi totesi hajamielisesti ja odotti, että mies jatkaisi. 'Niin no nekin, mutta tarkoitin lähinnä näitä velkoja. Onhan se hyvä, että ne eivät nykyään lankea kuolinpesän maksettaviksi, vaikka omaisuus ei ihan riittäisi niitä kattamaan.'


Suvi tuijotti miestä tyrmistyneenä. 'Vaikka omaisuus ei riittäisi kattamaan velkoja... Tarkoitatteko, että isällä oli velkaa niin paljon?' Suvi kysyi. 'Lähinnä pelivelkoja, joita hän on lainoittanut kiinnittämällä talon. Laajennuksia vartenhan se laina toki oli myönnetty, mutta tässä nyt näyttää valvonta pettäneen ja ne rahat. No niitä ei enää ole, joten luonnollisesti pankki lunastaa kiinnitykset ja muu omaisuus myydään loppuvelan kattamiseksi.' Suvi ei saanut sanaa suustaan. Katkera kyynel hipoi jo silmäluomea, mutta hän ei voinut itkeä nyt. Eihän nyt kukaan rahan tai omaisuuden takia itke. "Kuoleman edessä voi itkeä, mutta ei maallisen", niin isä oli aina sanonut. Mutta tämä maallinen oli kaikki, mitä hän oli ikinä tuntenut, tämä oli hänen kotinsa ja nyt se sitten menisi alta. 'Eikö tästä siis jää mitään perittävää?'


'Katsokaas kun...' mies selitti tarkasti koko tilanteen, mutta Suvi ei jaksanut olla kiinnostunut. Jo sanat: kaikki irtain myydään, riittivät masentamaan hänet lopullisesti. Kaikki oli ollut isän nimissä, kaikki oli hankittu isän rahoilla, joten hänelle ei jäisi yhtään mitään. Vuosia hän oli jättänyt palkan nostamatta ja tehnyt työt ilmaiseksi, koska heillä meni muka niin huonosti. Lopulta sitten paljastui, että syy miksi heillä oli jatkuvasti mennyt niin huonosti, oli se, että hänen isänsä oli peliriippuvainen ja valehtelija. Hän oli hassannut rahansa totoon. Siispä joka kerta, kun he olivat käyneet mantereella ja Suvi oli hankkinut ruokatarpeita ja muita tarpeellisia ostoksia alati pienenevällä budjetilla oli tuo ruoja hummannut rahoja hevosiin. Vaikka vielä eilen Suvi oli ollut allapäin isänsä kuoleman vuoksi, tänään hän ei enää tuntenut muuta kuin vihaa. Hän oli hoitanut tuota miestä vuosia. Hylännyt rakkauden ja oman elämänsä tämän vuoksi ja miten nuo uhraukset hänelle korvataan, iskulla päin näköä. Vielä kuolemansa jälkeenkin isä jatkoi Suvin elämän tuhoamista. Mitään ei tuo itara mies lapselleen suonut, ei edes uusia vaatteita silloin tällöin. Ei tietenkään, valehteli vain että rahatilanne on huono ja tuhlasi kaiken uhkapeleihin.


Saatuaan asiansa toimitettua mies poistui ja jätti Suvin yksin ajatustensa kanssa. Hän katseli mietteliäänä pirttiä, jossa hän oli varttunut. Pian tätä ei enää olisi tai ei ainakaan samanlaisena kuin ennen. Isoäidin rukki seisoi yhä seinän vieressä odottaen kehrääjää. Suvin äiti oli ollut innokas vanhojen perinteiden ylläpitäjä ja hän oli usein istunut tämän rukin ääressä. Suvi melkein pystyi näkemään hänet yhä siinä, mutta muistot äidistä olivat alkaneet jo haalistua. Edes tätä rukkia hän ei saisi matkaansa tästä talosta lähtiessään, koska se ei ollut hänen. Äidin kuoltua isä oli kysynyt haluaako Suvi perintöosuutensa. Hän oli kuitenkin muotoillut asian niin, että jos Suvi pyytäisi sentinkään äitinsä perinnöstä, yritys joutuisi konkurssiin ja he joutuisivat jättämään Enkelisaaren. Isä oli varmaan valehdellut jo silloin. Oli vain halunnut sitoa Suvin tähän saareen ja omaan kurjuuteensa. Voi kunpa hän olisi silloin vaatinut omansa ja jättänyt tämän saaren taakseen. Mutta ei hän ollut pystynyt siihen, äidin muisto asui yhä täällä ja hän ei ollut halunnut menettää muistojaan.


Levottomana Suvi käveli huoneesta toiseen ja katseli esineitä, kuin hyvästelläkseen ne. Hän kävi läpi muistojaan, jotta voisi säilyttää ne myös ilman tätä paikkaa. Yksi muisto oli kuitenkin liikaa. Hän käveli hitaasti makuuhuoneeseensa ja koetti olla ajattelematta. Keittiön seinälle ripustettu maalaus kukkaseppelein kruunatuista tytöistä oli kuitenkin jo ehtinyt kääntää veistä haavassa.


Hän rojahti sängylle ja painoi kasvonsa tyynyyn. Kyyneleet alkoivat virrata hänen silmistään ja nyyhkäykset kouristelivat selkärangassa asti. Hän muisti yhä sen kesän ja Markuksen (linkki aiempaan tarinaan) ). Hän muisti sen kuinka kipeää oli tehnyt hylätä tämä ja kuinka hän oli hylännyt ainoan mahdollisuutensa rakkauteen vain koska hänen isänsä ei ollut tahtonut menettää häntä. Niin olihan toki paljon hienompaa olla kiittämättömän miehen kotiorja kuin sellaisen miehen seurassa, joka oikeasti välitti. Tai ehkä hänkään ei oikeasti ollut välittänyt, ehkä se oli ollut vain aidontuntuista näytelmää. Suvi oli usein etsinyt iltapäivälehdistä mainintoja Markuksesta, mutta tuon kesän jälkeen entinen lehdistön ihannepoika oli vain kadonnut. Kukaan ei enää haastatellut häntä, oli kuin häntä ei olisi koskaan ollutkaan. Se sai Suvin yhä surullisemmaksi, mitä jos Markus oli ollut hänen ainoa mahdollisuutensa onneen ja hän oli hukannut sen. Nyt hän oli rahaton, koditon ja onneton, eikä hänellä ollut mitään toivoa huomisesta. Olisi pitänyt valita toisin, Suvi nyyhkäisi viimeisen kerran, ennen kuin väsymys sulki hänen silmänsä uneen.


Suvi pakkasi sitä vähää omaisuutta, joka laillisesti kuului hänelle. Hän oli levittänyt vuosien saatossa huvenneen vaatevarastonsa sängylle ja katseli hetken tuota näkyä. Siinä oli kaikki mitä hän omisti. Jokainen näistä vaatekappaleista oli hänen, mutta yksikään niistä ei ollut sellainen, että niitä olisi kodin ulkopuolella halunnut käyttää. Isän hautajaisiin hän oli joutunut pukemaan vanhan mustan yöpaidan, jonka oli solminut vyötäisiltä kireämmäksi vanhojen sukkahousujen avulla. Ne olivat olleet ainoat mustat vaatekappaleet, jotka hän omisti. Kenkiä hänellä oli tasan yksi pari ja nekin olivat jo alkaneet hieman vuotaa saumoista. Osa paidoista ja hänen ainoa takkinsa olivat sellaisia, jotka hän oli joskus pihistänyt isänsä kaapista. Vanhoja paitoja ne olivat olleet jo silloin, kun hän oli ne ottanut ja nyt ne näyttivät vielä kuluneemmilta kuin hän muistikaan. Vaatteiden lisäksi hän pakkasi mukaansa muutaman pikkuesineen, jotka olivat hänen omaisuuttaan ja sulki huoneensa oven viimeistä kertaa. Hän kulki pirttiin hyvästelläkseen huoneen ja sen sisältämät muistot.


Hän seisoi hetken pirtissä ja huokasi. Kunpa edes tuon rukin olisi saanut matkaan. 'Hyvästi äiti.' Suvi sanoi hiljaa ja silitti rukkia, se oli ainoa esine tässä talossa, joka oli aina muistuttanut häntä äidistä ja vain hänestä. Haikein mielin Suvi poistui pirtistä, tämä ei ollut enää hänen kotinsa.


Viimeinen muokkaaja, Evangelina pvm Ma 3 Joulu - 9:38:45, muokattu 8 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
anabdiel
Hong Kong Lilli
Hong Kong Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 88
Join date : 23.04.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 21 Marras - 8:47:48

Huippua cheers Jännityksellä jäämme odottamaan, miten Suvin käy, löytyykö Markus..?
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 21 Marras - 20:35:32

Kuten elämään kuuluukin elää, myös Suvin elämää eletään tässä ja nyt. Nyt tehdäänkin jotain erilaista, jotain sellaista mitä olen halunnut jo pitkään kokeilla. Siksi teidän ihanaiset lukijat ja kanssanukkeilijat onkin nyt aika vaikuttaa tarinan kulkuun. Tarinan mahdollisissa risteyskohdissa te saatte päättää minkä polun Suvi valitsee Smile Vaikka varsinaista lopullista tarinaa ei ole kirjoitettu, on minulla selkeät näkemykset siitä mihin suuntaan tarina lähtee tietyn valinnan jälkeen.

Suvi joutuu nyt jättämään kotinsa, vailla tietoa tulevasta, mutta onhan sentään sukulaisia, joilta voi pyytää apua hädän hetkellä. Myös Suvilla on yhä muutama sukulainen, jonka luokse hän voisi mennä pyytämään apua tukalaan tilanteeseensa. Nyt te saatte valita keneltä Suvi pyytää apua vai pyytääkö keneltäkään. Päätös vaikuttaa suuresti siihen mihin Suvi suuntaa askeleensa ja tietysti myös tarinan juoneen, koska jokaisen valinnan myötä Suvin reitti elämässä alkaa piirtymään kiveen.

Katsotaanpa siis miten likan käy Wink

Vaihtoehtoja tässä vaiheessa on viisi ja Suvi suuntaa askeleensa eniten ääniä saaneen henkilön luokse tai mikäli valinta osuu vaihtoehtoon viisi, niin sitten askeleiden suunta onkin yhä arvoitus Wink Kerron alla hiukan eri vaihtoehdoista ja sitten te saatte päättää. Tasapelin sattuessa teen itse viimeisen valinnan Twisted Evil Äänestysaikaa on 5 päivää.

Vaihtoehto 1. Gertrude (isotäti)

65+ täti-ihminen, joka on siis Suvin isän täti. Naapurit ja tutut pitävät tätiä
höpsähtäneenä. Itse hän pitää termistä erityislaatuinen. Hän ei ole erityisen varakas
ja hänen kotinsa on melko pieni. Ei pidä juurikaan yhteyttä lapsenlapseensa Emmaan,
mutta juttelee silloin tällöin Samulin kanssa.

Vaihtoehto 2. Hindrik (eno)

40-vuotias vanhapoika, joka elää iloista ja huoletonta sinkkuelämää. Häntä pidetään
yleisesti mukavana supliikkimiehenä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kalastusta.
Hänellä on hieman säästöjä ja tilaa asunnossaan. Ei tunne Gertrudea, Emmaa tai Samulia.

Vaihtoehto 3. Emma (serkku)

20-vuotias nuori nainen, jolla on hyvin perinteinen elämänkatsomus. Naapurit eivät
tunne häntä, eikä hänellä ole juurikaan ystäviä harrastuspiiriensä ulkopuolelta.
Hänellä on mielipide valmiina joka asiaan. Hän on opiskelija ja asuu solukämpässä.
Ei ole puheväleissä veljensä Samulin tai isoäitinsä Gertruden kanssa.

Vaihtoehto 4. Samuli (serkku)

Hyvässä nousukiidossa oleva miesmalli, jota usein sanotaan hyvin pinnalliseksi.
Hän on hyvin varakas perittyään vanhempiensa omaisuuden pari vuotta aiemmin.
Ei ole puheväleissä sisarensa Emman kanssa, soittelee silloin tällöin isoäidilleen
Gertrudelle kun hänellä on vaikeaa.

Vaihtoehto 5. Suvi ei hae apua sukulaisiltaan

Suvi tajuaa, ettei tunne sukulaisiaan tarpeeksi hyvin pyytääkseen apua. Hän päättää
viimein itsenäistyä ja selviytyä täysin ilman sukulaistensa apua. Ei pidä yhteyttä
edellä mainittuihin sukulaisiin.


Viimeinen muokkaaja, Evangelina pvm Su 25 Marras - 2:08:36, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
anabdiel
Hong Kong Lilli
Hong Kong Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 88
Join date : 23.04.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 21 Marras - 21:03:46

Kunhan se ei ole Hindrik geek
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 21 Marras - 21:27:27

Kandee siis äänestää ja varmistaa, että suosikkihahmo pääsee mukaan tarinaan tai inhokki pysyy poissa sieltä Razz
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Adalmina
Dynamite Girl
Dynamite Girl
avatar

Viestien lukumäärä : 971
Join date : 03.05.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 21 Marras - 22:11:56

Olipas kiva käänne toi äänestys! cheers
Mutta vaikea valinta edessä! scratch
Takaisin alkuun Siirry alas
Silky
Takara Jenny
Takara Jenny
avatar

Viestien lukumäärä : 1370
Join date : 05.05.2010
Ikä : 36

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   To 22 Marras - 20:34:42

Täähän oli hauska juttu! Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Maarit
Model muse
Model muse
avatar

Viestien lukumäärä : 288
Join date : 03.05.2010
Paikkakunta : Keski-Pohjanmaa

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Pe 23 Marras - 6:33:33

ihanaa, uusi tarina. Kiitos teille jotka osaatte/jaksatte/viitsitte/haluatte tehdä näitä upeita kertomuksia nähtäväksi.

jään todella odottamaan miten tarina jatkuu, mikä tahansa vaihtoehto on mielenkiintoinen

cheers
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Pe 23 Marras - 15:38:26

Kyllä kaikista vaihtoehdoista lähtee tarina eteenpäin. Aika tasaista näyttää olevan kärjessä, jännä nähdä miten käy. Suosittelen ratkaisemaan tilanteen äänestämällä, te ette halua antaa minulle valtaa valita Evil or Very Mad Twisted Evil Laughing
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ti 27 Marras - 9:42:09

Kirjataan nyt äänestystulokset tänne ketjuun ylös, koska poistan kuitenkin jossain vaiheessa tuon äänestyksen ja teen uuden, kun tarina sitä taas vaatii. Äänestys oli kärkikolmikon osalta hyvin tasainen, mutta kyllä sieltä yksi kuitenkin nousi ylitse muiden. Suvi suuntaa siis Samulin luo ja pian nähdään miten siinä sitten käy. Uusi jakso tarinaan ilmestyy keskiviikon aikana, kunhan saan sen ensin kuvattua ja kirjoitettua.

Kysymys: Keneltä Suvi hakee apua?
Vaihtoehto Ääniä
Gertrude tädiltä 4
Hindrik enolta 1
Emma serkulta 1
Samuli serkulta 5
Ei keneltäkään, luottaa omaan apuunsa 4
Ääniä yhteensä : 15
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Silky
Takara Jenny
Takara Jenny
avatar

Viestien lukumäärä : 1370
Join date : 05.05.2010
Ikä : 36

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ti 27 Marras - 16:33:29

Mitäköhän Samuli sanoo..?
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 28 Marras - 17:29:28

Osa 2. Apua etsimässä

Suvi ei ollut osannut edes kuvitella elämäänsä ilman Enkelisaarta, mutta venematka lähistöllä sijaitsevalle suuremmalle saarelle sai hänet tajuamaan, miten pieni hänen maailmansa olikaan ollut. Toki hän oli ajoittain käynyt kaupungissakin, mutta elämä oli aina ollut tuolla saarella. Kaikki hyvä ja paha oli tapahtunut siellä, joten pois lähteminen tuntui siltä kuin jättäisi jälkeensä rakkaan ystävän. Rakkaan ystävän, jolle ei ollut saanut sanottua kuinka tärkeä tämä todella oli hänelle. Suvia naurattivat kyyneleet, jotka pyrkivät ulos. Miksi hän itkisi tuon saaripahan tähden, ei se ollut lopulta aiheuttanut kuin rutkasti sydänsuruja ja tuskaa. Koska Enkelisaarelle ei enää kulkenut lauttoja, oli siis matkattava vähän matkaa omalla veneellä, mutta sen jälkeen saattoikin hyvästellä myös veneen. Tuskinpa hän enää ikinä näkisi sitäkään. Toivottavasti uusi omistaja käsittelee oikukasta pikkupurtta sen ansaitsemalla kunnioituksella.


Suvi oli jo väsynyt, kun he viimein selvisivät yli tyrskyävän meren. Tuntui kuin merikin olisi ollut levoton vain koska se tiesi menettävänsä Suvin lopullisesti. Suvi nousi lauttaan haikein mielin. Ei tämä toki ollut maailmanloppu, mutta kyllä tämä kaikki tuntui vähintään pieneltä kuolemalta. Suvi istui lautan reunalla ja katseli pimenevässä illassa hohtavia valoja. Pankin miehet olivat tulleet katsomaan kaiken kuntoon huomista huutokauppaa varten ja jotenkin tuo pieni valonkajo Enkelisaarelta sai Suvin nyökkäämään hyväksyvästi. Oli aika mennä eteenpäin, tuntui se kuinka kipeältä tahansa.


Vaikka ilta oli jo pimentynyt, lautan saapuessa mantereen rantaan jäi Suvi vielä hetkeksi istumaan laiturille. Meri oli rauhaton ja niin oli Suvikin. Hänellä oli 200 euroa tilillään ja pari vaatetta laukussaan. Näine hyvineen hänen olisi sitten pärjättävä koko loppuelämänsä. Mistä sitä osaisi edes aloittaa, mihin laitaan kannattaisi tarttua kiinni? Suvi oli liian väsynyt miettiäkseen tulevaisuutta, joten yhden yön hän ainakin voisi viettää hotellissa, vaikka se söisikin suurimman osan hänen omaisuudestaan. Ja niin Suvi teki. Hinnasta piittaamatta hän varasi hotellihuoneen ja kävi lepäämään sängylle. Huomenna hän ei enää voisi tehdä samaa. Huone ja ruuat olivat vieneet 130 euroa, eikä 70 euroa enää riittäisi kaupungissa kuin halvimpaan retkeilymajaan, jos siihenkään. Suvi vain makasi siinä tuijottaen kattoa. Suunnitelma. Hänen olisi keksittävä joku suunnitelma. Mihin hän voisi mennä? Ei hänellä ollut ystäviä täällä ja sukulaisistakin vain Hindrik-eno taisi enää asua kaupungissa. Niin Hindrik, äidin isoveli, joka oli ennen käynyt Enkelisaaressa joka kesä kalastamassa ja tarinoimassa. Mitähän hänelle oikein kuului? Äidin kuoleman jälkeen Hindrik-eno ei enää ollut pitänyt yhteyttä tai sitten isä ei vain kertonut, jos eno oli jotain kirjoittanutkin tai joskus soittanut. Olihan se ymmärrettävää, kun Hindrik oli äidin hautajaisissa motannut Suvin isää ja syyttänyt tätä murhaajaksi. Eipä sellaisesta enää sydänystävyyttä hevillä synny. Ketä muita sitten olikaan? No viime tiedon mukaan Emma-serkku asui jossain keskellä korpea, jonkun epämääräisen opiston asuntolassa. Joten sinne lienee turha lähteä. Muutenkin Emma-serkku oli aina ollut hieman rasittava tyyppi, olihan hän pari vuotta Suvia vanhempi ja lapsena se oikeutti aina armottomaan kiusaamiseen. Hän tiesi kaikesta kaiken ja silloinkin, kun ei tiennyt, esitti tietävänsä ja tyrmäsi kaikki muut näkemykset. Entäs sitten Emman isoäiti, Gertrude-täti. Gertrude oli mukava, mutta outo nainen. Joskus hän keitteli pontikkaa kellarissa ja toisinaan sitten soitteli poliisille katollaan juoksevista perkeleistä tai muista pirullisluontoisista olennoista. Naapurit olivat jo kauan kutsuneet häntä vanhaksi noita-akaksi ja vaikka Suvi tavallaan piti tädistä ja olisi voinut elää räjähtelevien pontikkapannujen ja joka paikkaan ripotelluista pirunkarkoitusyrteistä, asui tätikin niin kovin kaukana. Kulkikohan sinne enää edes linja-autoa? No ehkä se oli hänen ainoa vaihtoehtonsa... Ei mutta Samuli. Samuli-serkunhan hän oli aivan unohtanut listastaan. Emman pikkuveli Samuli, joka oli kuulemma nykyään oikein kuuluisa malli. Olihan Suvikin nähnyt muutamia Samulin kuvalla koristeltuja mainoksia lehdissä. Varsin komea mies oli kasvanut siitä hontelosta pojasta, joka joskus kauan sitten oli juossut Enkelisaaren rannalla kesäisin. Suvi ja Samuli olivat olleet joskus suorastaan erottamattomat. He olivat leikkineet päivät pihalla ja iltaisin jutelleet aitassa aina yömyöhään saakka. Äidin kuoltua sekin oli loppunut. Samuli tai hänen perheensä eivät enää olleet käyneet saaressa kesäisin. Varmaan isä oli pelotellut heidät pois. Vaikka tuntui oudolta lähteä pyytämään apua serkulta johon ei ollut pitänyt yhteyttä vuosiin, Suvista tuntui, että se oli ainoa oikea vaihtoehto. Yksin hän ei selviäisi ja se, mitä hän muisti Samulista sai hänet uskomaan, että jos joku näistä ihmisistä suostuisi häntä auttamaan, se olisi Samuli. Seuraavana aamuna Suvi etsi käsiinsä Samulin osoitteen ja lähti ensimmäisellä mahdollisella junalla matkaan. 50 euroa köyhempänä hän istui junassa ja koetti keksiä sopivaa selitystä. Eihän hän nyt voinut vain ilmestyä Samulin ovelle. Suvi mietti koko matkan, mutta hän ei päässyt puusta pitemmälle. Toki hän voisi kertoa saman tien koko tarinan, mutta eihän sellaista voinut vain huutaa rappukäytävässä. Voi luoja, mitä jos Samuli käskisikin häntä saman tien häipymään. Kaikessa optimismissaan Suvi ei ollut älynnyt varautua pettymykseen. Kävellessään kohti Samulin asuntoa, aina välillä kysellen reittiohjeita, hän tunsi paniikin nousevan. Tämä oli typerä idea. Miksen mennyt Gertrude-tädin luo. Vielä Samulin asunnon ovella Suvi tunsi pelon väristysten kulkevan selkäänsä pitkin. Pelostaan välittämättä Suvi painoi ovikelloa. Aluksi oli aivan hiljaista, mutta sitten kuului kolinaa ja askeleet, jotka lähestyivät ovea. Lukko loksahti ja ovi narahti auki. Samuli seisoi ovensuussa hiukset sekaisin ja paita napittamatta. Hetkeen Suvi ei saanut sanottua sanaakaan, mutta ei sen ollut väliäkään, sillä ennen kuin Suvi ehti edes ajatella, minkä version tarinastaan hän kertoisi, oli Samuli jo vetänyt hänet sisään asuntoon.


"Tule ihmeessä sisään Suvi." Samuli sanoi hymyillen ja ohjasi Suvia kohti ruokailuhuonetta, joka oli varsin modernin oloinen huone. Juuri sellainen, joita näki aina sisustuslehdissä, mutta ei uskonut että todellisuudessa on olemassakaan. "Kuulinkin jo koko jutun. Mummi soitti ja sanoi, että isäsi oli sitten pelannut kaikki rahat ja ylikin. Ajateltiin, että ehkä sinut pitäisi käydä hakemassa ihmisten ilmoille sieltä meren keskeltä, mutta siinähän sinä jo oletkin. Sujuiko matka mukavasti?" Samulin puheen vauhti ei ainakaan ollut hidastunut. Suvi vain nyökkäsi, hän oli niin häkeltynyt siitä, että Samuli ylipäätään tunnisti yhä hänet ja miten väärin hän oli ehtinyt tilanteen jo arvioida. Samuli oli yhä aivan samanlainen kuin ennenkin.


Samuli jutusteli kuin mitään pahaa ei olisi koskaan tapahtunutkaan ja se tuntui Suvista oikein hyvältä. Oli hienoa olla edes hetki miettimättä koko surkeutta, joka isän kuoleman jälkeen oli hänen osakseen langennut.


Hirveän hankalaa oli kuitenkaan unohtaa se, miksi hän oli tänne tullut. Hän oli tullut anelemaan almuja ja se kävi kovasti hänen luonnolleen. Samuli oli jo nyt ollut niin kamalan ystävällinen ja huolehtivainen, miten hän nyt voisi vain ujuttaa avunpyyntönsä keskustelun sekaan. Ei se ollut sellainen juttu, joka vain ohimennen sanotaan. Suvi oli tottunut siihen, että hänen ei tarvinnut pyytää apua keneltäkään, vaan hän sai itse hoitaa asiansa ja tässä hän nyt oli, kerjuulla. Mutta tosiasia oli, ettei hänellä ollut mitään käsitystä elämisestä Enkelisaaren ulkopuolella, ei hän olisi edes tiennyt mistä aloittaa töiden tai oman asunnon etsintä.


Suvi oli niin uppoutunut omiin ajatuksiinsa, ettei edes huomannut Samulin puheen tauonneen. Samuli katseli hetken serkkuaan ja tämän kasvojen väsynyttä ja huolestunutta ilmettä. Maailma näytti kaatuneen Suvin harteille. Samuli ojensi kätensä ja puristi varovasti Suvin kättä sanoen: "Älä huoli kaikki kyllä järjestyy." Suvi katseli Samulin vilpittömiä kasvoja ja ensi kertaa pankkivirkailijan ensivierailun jälkeen hänestä todella tuntui, että kaikki vielä järjestyisi. Suvi hymyili ja nyökkäsi. Kyllä hänkin alkoi jo uskoa siihen.


Suvin ei edes tarvinnut sanoa mitään, kun Samuli oli jo höösäämässä hänelle petipaikkaa olohuoneeseen. "Minä haen sinulle patjan ja saat sitten nukkua täällä. Tuo pöytä täytyy varmaan siirtää ja ja... No minäpä haen ne petitarpeet ensin." Samuli selitti ja suuntasi ulos huoneesta.


"Kiitos." Suvi sanoi ennen kuin Samuli ehti poistua huoneesta. "Ei tämä vielä mitään. Huomenna saat oikeaa kiitoksen aihetta, kun hankkiudumme eroon noista karmeista rytkyistä ja hankimme sinulle jotain päällepantavaa. No ja ehkä pieni kasvohoitokin voisi olla paikallaan. Enhän minä nyt voi sinua tuossa tilassa esitellä ihmisille." Samuli naurahti ja poistui huoneesta. Suvia hymyilytti, Samuli ei tosiaankaan ollut muuttunut yhtään.


Viimeinen muokkaaja, Evangelina pvm To 29 Marras - 0:25:28, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
anabdiel
Hong Kong Lilli
Hong Kong Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 88
Join date : 23.04.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ke 28 Marras - 19:17:37

Tiesinhän mie, että Samuli on oikea valinta Razz
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   To 29 Marras - 23:53:39

Hahaa Wink

Osa 3. Perhonen

Suvi oli hyvin väsynyt. Stressi oli viime aikoina tehnyt hänen unestaan hyvin katkonaista, eikä tämäkään yö ollut poikkeus. Vaikka Samulin huolenpito oli saanut osan painosta poistumaan Suvin harteilta, jokin painoi yhä hänen mieltään. Jokin pelko jota hän ei itsekään ymmärtänyt, mutta ehkä se oli tervettä pelkoa. Aamulla herätessään Suvi tunsi kuitenkin, että jokin oli vialla.


Hänen vaatteensa ja reppunsa olivat kadonneet ja tilalle oli ilmestynyt outoja vaatteita.


"Sinähän et varmaan satu tietämään mitään kadonneista vaatteistani." Suvi totesi astuessaan ruokailuhuoneeseen. "Luonnollisestikaan minulla ei ole mitään tietoa sellaisista muotirikoksista, joita sinä kutsut vaatteiksi." Samuli naurahti. "Vai niin. No nämä ovat kyllä ihan kivat, mutta..." Suvi aloitti ja Samuli päätti hänen lauseensa. "Mutta eivät ihan sinun tyylisesi. Vai kuinka?" Suvi nyökkäsi. "No se voidaan kyllä korjata, mutta myöhemmin. Nyt meidän täytyy lähteä, että ehdimme saada kaiken tehdyksi ennen illan bileitä." "Bileitä? Samuli minä..." Suvi aloitti, mutta Samuli oli jo tarttunut häntä kädestä ja ennen kuin Suvi ehti kunnolla tajutakaan, he olivat ulkona.


Samuli oli varannut Suville ajan paikallisesta kylpylästä kaikkiin mahdollisiin hemmotteluhoitoihin. Suvi ei muistanut koskaan olleensa niin rento kuin hän oli nyt hieronnan jälkeen. Tuntui kuin kaikki vuosien aikana kertynyt ahdistus olisi vain sulanut pois kylpyveden mukana. Ehkä hän oli ennen ajatellut, että kaikki tällainen puunaaminen ja hössöttäminen oli turhaa, mutta juuri nyt se oli täsmälleen se, mitä hän oli tarvinnutkin. Kun Suvi viimein pääsi ulos kylpylästä, hän oli kuin uusi ihminen, täynnä energiaa ja toivoa. Ehkä tuleva ei tosiaankaan ollut niin pelottava asia. Tietenkään hän ei voisi aina roikkua Samulin asunnon nurkissa, mutta kyllähän tähän voisi tottua.


Myöhemmin päivällä Suvi istui taas Samulin kanssa pöydän ääressä. Suvi selaili hajamielisesti muotilehteä, joka oli täynnä toinen toistaan upeampia asuja ja kauniita malleja. Samuli oli ollut hämmentävän hiljaa jo pitkään ja Suvi nostikin katseensa lehdestä ja vilkaisi Samulia, joka hymyili epäilyttävän itsevarmasti. "Minulla on muuten sinulle pieni yllätys." Hän sanoi koettaen hillitä intoaan. "Ai, millainen?" "Yllättyminen on tärkein osa kaikkia yllätyksiä, joten saat itse nähdä." Samuli ohjasi Suvin ovelle, jota Suvi ei ollutkaan vielä ehtinyt huomata. Montako huonetta tässä asunnossa oikein on? Suvi mietti, kun he astuivat sisään huoneeseen.


Samuli sytytti valot, jolloin Suvi näki huoneen täynnä vaatteita. Niitä tuntui olevan joka puolella ja ne kaikki tuntuivat hohtavan puhtaina ja kirkkaina, aivan kuin hän näkisi ensi kertaa oikeita vaatteita. Keskellä huonetta oli kuitenkin kaappi, joka kiinnitti Suvin huomion. "Tuo kaappi onko se..?" Hän aloitti, mutta ei osannut päättää kysymystään, eihän se voinut olla. "On se teidän kaappinne. Lähetin avustajani sinne huutokauppaan ostamaan sen. Eihän se ihan sovi tyyliin, mutta muistin miten paljon tykkäsit siitä lapsena, joten pakkohan se oli pelastaa." Samuli selitti innoissaan. "Kiitos." Suvi sanoi hymyillen. Olihan kaappi ihana, mutta toisaalta pieni pettymys oli löytänyt tiensä Suvin mieleen. Nyt kun hän tiesi, että huutokauppa oli todella pidetty, hän tiesi että äidin rakas perintörukki oli menetetty iäksi. Samuli ollut kultainen, kun oli pelastanut tämän kaapin, mutta ei Suvilla ollut sen suurempaa sidettä siihen. Miksi Samuli muisti, että hän rakasti tätä kaappia, rukkihan oli aina ollut hänelle rakkain. Vai oliko? Suvi alkoi jo epäillä itseään. "Okei selvästikin tässä on vähän pohdittavaa, joten saat hetken rauhassa miettiä mitä puet illan bileisiin. Äläkä unohda koruja, ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Varsinkin kun me etsimme tänään sinulle tuhkimoiseni sen unelmien prinssin."


Suvi istui divaanille ja tuijotti huoneen vaatepaljoutta. Ei hän oikeastaan olisi halunnut mennä mihinkään juhliin ja vielä vähemmän hän halusi tavata jonkun sattumanvaraisen miehen. Samuli oli kuitenkin niin innoissaan, että Suvi ei hennonnut kieltäytyä. Ehkä hänen piti vain heittää aivot hetkeksi narikkaan ja kokeilla uutta. Olivathan juhlat tunnetusti olleet aika vähissä Enkelisaarella, joten ehkä tämä oli hyvä juttu.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Pe 30 Marras - 21:28:56

Osa 4. Herra juuri nyt

Suvi oli viettänyt hyvän tovin tutkien vaatteita, jotka Samuli oli häntä varten varannut, mutta mikään niistä ei tuntunut oikein sopivalta. Ei kuitenkaan auttanut kuin valita jotain, sillä Samuli hoputti koko ajan ja muistutti, että heillä ei ollut koko iltaa aikaa. Lopulta Suvi teki valintansa ja tunsi olonsa melko varmaksi. Tuntui hassulta olla näin tälläytynyt jotain juhlia varten, mutta Samuli sanoi, että nyt ei kannattanut säästellä säihkeessä, sillä bileet olisivat täynnä malleja. Oli siis syytä erottua jotenkin tai jos erottuminen ei ollut mahdollista, niin pitäisi ainakin sulautua taustoihin niin hyvin, että kukaan ei huomaisi, miten epävarma Suvi todella oli. "Olitpa valmis tai et, niin me lähdemme nyt." Samuli huusi oven suusta.


"Okei, olen valmis. Vai mitä mieltä olet?" Suvi kysyi hieman arasti. Samuli kehotti Suvia pyörähtämään. "Kyllä. Onnistuit melko hyvin naiseksi, joka vasta äsken saapui tänne kumppareissa ja virttyneessä villapaidassa." Samuli naurahti. Suvi näytti kieltä Samulille ja tarttui nauraen tämän käteen. "Herra on hyvä vie daaminsa niihin hulppeisiin juhliin."


Kun he saapuivat juhliin, paikka kuhisi jo väkeä. Suvi oli hieman järkyttynyt, kun hän katsoi ympärilleen. Naisilla oli hädin tuskin mitään päällään. Varsinkin sohvalla venkoilevat kaunottaret olivat pukeutuneet tavalla joka olisi sopinut paremmin rannalle, kuin mihinkään iltatilaisuuteen. Samuli selitti, että ne naiset olivat palkattuja malleja ns. poseeraajia, jotka olivat täällä lähinnä silmänruokana bisnesmiehille ja satunnaisille julkkiksille, joilta näissä tilaisuuksissa kerättiin kaikki mahdolliset rahat talteen.


"Eivät kaikki täällä ole kuitenkaan läpimätiä. Esimerkiksi näen tuolla baaritiskin ääressä muutaman oivan ehdokkaan pientä testiä varten." Samuli sanoi. "Mitä ihmeen testiä?" Suvi ihmetteli ja tuijotti kolmea täysin erityyppistä hahmoa baaritiskin ääressä. "No flirttitesti. Etsitään sinulle joku kiva mies, johon voit testata taitojasi." "En minä ole valmis mihinkään suhteeseen." Suvi vastusteli. "En minä puhunut mitään suhteesta, kunhan juttelet. Sitä kautta saat lisää itsevarmuutta." Samuli sanoi ja ohjasi Suvia lähemmäs baaritiskiä. Suvin sydän hakkasi rajusti, hän olisi halunnut vain juosta karkuun. Ei hän ollut valmis, ei hän uskaltaisi millään puhua jollekin sattumanvaraiselle miehelle. Ei se vain ollut hänen tapaistaan. Miten sitä edes flirttaillaan? Apua!


Samuli ohjasi varmoin ottein Suvia eteenpäin. Jännitykseltään Suvi ei edes huomannut miestä, joka tönäisi Samulia ja loi häneen merkitsevän katseen. "Okei kolme vaihtoehtoa kuin napakympissä konsanaan." Samuli nauroi. "Minun pitää hoitaa yksi juttu, mutta luotan siihen, että kun palaan sinä olet jutellut ainakin yhden miehen kanssa. Eli prinsessa on hyvä ja tekee valintansa." Samuli sanoi ja poistui. Suvi vain tuijotti lasittunein silmin eteenpäin.


Eihän hän voi valita. Siis miten hän edes voisi aloittaa keskustelun yhdenkään kanssa. Lopulta Suvi kuitenkin hiljensi mielensä vastalauseet. Mitä haittaa siitä on, jos vain juttelee ihmisen kanssa? Sanoo päivää ja juttelee vaikka säästä. Sitähän hän oli tehnyt jo vuosia kesävieraiden ja turistien kanssa. Kyllä hän pystyi tähän. Varmana hän teki päätöksensä. Herra...

Niin kenet Suvi valitseekaan?


Viimeinen muokkaaja, Evangelina pvm Pe 30 Marras - 21:55:41, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Pe 30 Marras - 21:42:51

On tullut aika toisen äänestyksen. Kenelle Suvi siis menee juttelemaan. Sen verran voin paljastaa, että kaksi hahmoista on tuttuja aiemmista tarinoistani ja kolmaskin on eräässä vanhassa tarinassa esiintynyt, mutta esitti silloin aivan toista roolia. Kaikki miehet on siis joka tapauksessa nähty tällä foorumilla ennenkin Wink

Kysymys kuuluukin siis: Kenelle Suvi menee juttelemaan? Alla on lyhyet esittelyt vaihtoehdoista. Äänestys on auki sunnuntai-iltaan saakka eli kaksi päivää. Siispä nyt nopeat syövät hitaampien vaikuttamismahdollisuudet. Ole siis nopea ja tee valintasi Twisted Evil

Herra A

Muuntautumiskykyinen mies, jonka juomavalinta on tumman kullansävyinen juoma. Hän harrastaa juoksua vapaa-ajallaan ja viihtyy hyvin luonnon keskellä. Kausityöläinen.

Herra B

Kaupunkilaispoika, joka viihtyy vehreissä maastoissa. Hänen juomavalintansa on mineraalivesi. Harrasti ennen juoksemista, mutta on työpaikan vaihdon jälkeen jättänyt sen vähemmälle. Tekee erilaista työtä kesällä ja talvella, on kesäisin usein reissussa, talvella yleensä yhdellä paikkakunnalla.

Herra C

Urbaani herrasmies, jolle raha ei ole este, pitää puista ja vastaleikatun nurmen tuoksusta. Työnsä vuoksi hyvin kiireinen ja matkustaa usein. Kuitenkin äärimmäisen luotettava ja vakaa hahmo. Juoksee juoksumatolla pitääkseen yllä kuntoaan. Hänen juomavalintansa on hienoin mahdollinen viski.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
anabdiel
Hong Kong Lilli
Hong Kong Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 88
Join date : 23.04.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   La 1 Joulu - 10:51:36

Oo, jännitys tiivistyy I love you mutta miksei äänestää herra x:ää, eli salaperäistä tönijämiestä What a Face
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   La 1 Joulu - 11:05:57

Pitkätukat lasketaan naisiksi lol!
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
anabdiel
Hong Kong Lilli
Hong Kong Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 88
Join date : 23.04.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   La 1 Joulu - 11:17:40

Voi ei, nyt mie äänestin "vahingosa" tuota jänkhä-joonasta ko mulla ei näkyny kuvia ensin Shocked
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   La 1 Joulu - 11:21:15

No mie mietinkin, että miten saattoi olla jänkhän kutsu nuin voimakas Very Happy Laitoin äänestykseen äänen perumismahdollisuuden, jos oikeasti halusit äänestää jotain muuta vaihtoehtoa.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Silky
Takara Jenny
Takara Jenny
avatar

Viestien lukumäärä : 1370
Join date : 05.05.2010
Ikä : 36

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   La 1 Joulu - 15:40:22

Hahaa! Tönijää olisin minäkin äänestänyt Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   La 1 Joulu - 19:39:02

"Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?" Wink Tönijä itseasiassa oli alunperin listalla kolmantena miehenä, mutta tuo tukka ei vaan mahtunut järkevällä tavalla piiloon minkään hatun alle Laughing
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ma 3 Joulu - 8:41:26

No tämän äänestys oli lopulta aika selkeä ja pelkäänpä, että saatoin vähän ohjailla valintaanne muutenkin kuin sanoin, jos huomasitte mitä tarkoitan Laughing Twisted Evil
Äänestyksen tulos oli siis seuraavanlainen:

Kenelle Suvi menee juttelemaan?
VaihtoehtoÄäniä
Herra A:lle1
Herra B:lle 10
Herra C:lle 4


Nyt on siis aika aloittaa tarinan viides ja tällä erää viimeinen jakso.

Osa 5. Polku

Elämässä ei aina tiedä mihin tie vie tai onko valittu polku juuri se oikea. Joskus virheet voivat olla syy siihen miksi matkalle kannatti ylipäätään lähteä. Nyt Suville paljastuisi todenteolla miten valinnat voivat vaikuttaa elämään. Ehkä oli vain hyvä, ettei hän ehtinyt miettiä tätä päätöstä liikaa. Ehkä oli parempi vain repäistä laastari yhdellä vedolla sen sijaan että pohtisi päänsä puhki ja peloissaan repisi laastaria milli milliltä irti. Suvi vilkaisi vielä kerran kolmea selkää ja hän oli päätöksensä tehnyt.


Herra B, ehdottomasti hän ajatteli mielessään. Lapin pukuun sonnustautunut mies ei herättänyt hänessä mitään sen suurempaa tunnetta kuin hienoisen huvittuneisuuden. Olihan se todella outo asu tällaisissa juhlissa. Mustaan pukuun pukeutunut kolmas vaihtoehto ei vain vaikuttanut hänen tyyliseltään ihmiseltä. Liian hieno tai jotain, vaikka Suvi ei osannut selittää, mikä herra C:ssä sai hänet tuntemaan itsensä niin pieneksi, hän tiesi ettei uskaltaisi puhua miehelle. Herra B sen sijaan vaikutti rennolta vaihtoehdolta. Jotenkin tutultakin, vaikka eihän Suvi toki ketään täältä voinut tuntea.


Suvi istuutui baaritiskin ääreen miehen vasemmalle puolen ja veti syvään henkeä. Se oli nyt tai ei koskaan. "Anteeksi, mutta mietin, että osaisittekohan suositella jotain drinkkiä." Suvi aloitti. Mies vilkaisi hänen suuntaansa hupparinsa hupun takaa nopeasti ja kääntyi takaisin juomansa ääreen. Suvi oli jo heittää koko jutun sikseen. No vaikka ei haluaisikaan jutella, niin voisi kai sitä edes jotain sanoa. Että osaavatkin kaupunkilaiset olla törppöjä, hän tuhahti mielessään. "Ajattelin vain, kun olen uusi täällä ja ensimmäistä kertaa baarissa, niin mikä tahansa vinkki olisi oikein kiva." Suvi jatkoi hieman kovempaan ääneen. Mies huokaisi kuuluvasti ja pudotti hupun peittämästä kasvojaan, kääntyessään Suvin puoleen. "Minä ihan oikeasti vain haluaisin olla yksin, ilman turhaa small talkia.." Mies aloitti, mutta pysähtyi tuijottamaan Suvia.


Siinä samassa myös Suvi tajusi saman, minkä mies oli juuri tajunnut. Markus! Suvin mieli huusi niin voimakkaasti, että hän menetti tasapainonsa.


Yllättynyt Suvi putosi kirjaimellisesti penkiltä tajutessaan valinneensa kaikista miehistä näissä juhlissa juuri Markuksen keskustelukumppanikseen. "Oletko kunnossa?" Markus kysyi säikähtyneenä ja ojensi kätensä Suville. "Kyllä, mutta ylpeyteni taisi juuri kokea aimo kolauksen." Suvi sanoi pyöritellen silmiään vaivautuneena. Markus naurahti. "Vai niin, no anna kun autan sinut ja mustelmin koristellun ylpeytesi ylös."


"Kiitos." Suvi sanoi hymyillen jäykästi, koko tilanne tuntui absurdilta. "Ole hyvä vain." Markus totesi ja he molemmat istuivat takaisin baaritiskin ääreen. "Outoa nähdä sinut täällä." Suvi sanoi. "Ai minut? Minähän käyn aina täällä, kun meillä on peli täällä tai ei siis täällä, mutta tässä kaupungissa." Markus takelteli. "Entäs sinä sitten. Mitenkäs sinä olet näin kauas mereltä lähtenyt kalaan?" Hän jatkoi. "Minä tavallaan asun täällä nykyään. Asun serkkuni luona." Suvi selitti. "Aa, okei." Markus totesi ja vilkaisi hermostuneesti ympärilleen. Suvi tunsi olonsa hieman epämukavaksi. Hän oli toivonut jo hetken voivansa jutustella niitä näitä jonkun tuntemattoman kanssa, mutta miten hän voisi jutella niitä näitä, kun hän yhä muisti kirkkaana mielessään, mitkä olivat olleet hänen viimeiset sanansa Markukselle. Se ei ollut mukava muisto. "Markus minä..." Suvi aloitti, mutta sanat juuttuivat kurkkuun. Markus katseli häntä ja puraisi hämmentyneenä huultaan. "Sano vain." Hän rohkaisi. "Minä vain sitä, että olen pahoillani." Suvi sanoi. "Ai mistä?" Markus kysyi. "No siitä, mitä minä sanoin silloin." Suvi sopersi ja katseli Markusta jännittyneenä. "Ai. No mitä yhdestä särkyneestä sydämestä, ei sillä ole oikeasti mitään väliä enää." Markus huokaisi ja näpräsi vesipullon etikettiä, joka oli hieman irti kulmasta.


Suvi asetti kätensä Markuksen käden päälle ja sanoi: "En minä tarkoittanut mitä sanoin. En oikeasti. Minä vain sanoin niin, kun minä pidin sinusta niin paljon." Markus pyöräytti silmiään. "Aika outo tapa näyttää se." Hän totesi kuivasti. "Minä vain pelkäsin. Pelkäsin isääni, en voinut jättää häntä yksin. Enkä minä keksinyt mitään muuta ratkaisua." Suvi selitti, mutta alkoi tuntea olonsa todella hölmöksi, oliko tämä tarina aina kuulostanut näin lapselliselta. "Ei sinun tarvitse selittää. Asia on ihan okei. Minä olen aivan okei. Ehkä olin rikki hetken, mutta minä olen ihan kunnossa nyt. Ei sinun tarvitse pyytää mitään anteeksi. Minun pitäisi oikeastaan kiittää sinua." Markus sanoi. "Kiittää minua? Miksi ihmeessä?" Suvi kysyi hämmentyneenä. "No jos et olisi sanonut, mitä sanoit silloin siellä rannalla, minä en olisi ehkä pysähtynyt pohtimaan elämääni. Enkä varmasti olisi lopettanut pelaamista, mutta nyt minä uskalsin tehdä sen." "Enhän minä tarkoittanut, voi sentään. Ei sinun olisi tarvinnut lopettaa, en minä sitä tarkoittanut..." Suvi sopersi hermostuneena, mutta Markus vain hymyili. "Kyllä minun piti. Tajusin, että en oikeastaan itsekään pitänyt siitä tyypistä, joka eli lehtien lööpeissä. Enkä minä oikeastaan enää edes halunnut pelata. Niinpä minä ryhdyin valmentajaksi. Saan edelleen tehdä töitä rakastamani lajin parissa, mutta minun ei tarvitse enää todistella mitään. Ei itselleni, eikä kenellekään muullekaan." Markus selitti iloinen sointi äänessään, hän selvästikin piti työstää nykyään. "Sinä olet siis onnellinen?" Suvi kysyi arasti. "Niin tavallaan. Kyllä kai minä olen." Markus vastasi. "No hyvä. Se on hyvä kuulla se. Minun pitäisi varmaan mennä etsimään serkkuni. Minä..." "Voit sinä jäädäkin, jos haluat." Markus sanoi ja katsoi Suvia suoraan silmiin. "Voinko? Minä vain ajattelin, että ehkä olisi parempi, jos vain häipyisin, ennen kuin sotken taas kaiken." Suvi selitti. "No jos haluat, mutta kyllä sinä tiedät mitä mieltä minä olen asiasta." "Ai tiedänkö?" Suvi kysyi ihmeissään. "No minä tein kyllä aikeeni selväksi, se olit sinä joka halusit heittää minut susille. Muistatkos?" "Ei Enkelisaaressa ole susia." Suvi totesi ja sai Markuksen nauramaan. "Sittenhän tässä ei ole mitään ongelmaa. Jää toki, jos sinulla ei ole kiire." Markus sanoi ja niin Suvi jäi siihen hänen viereensä istumaan. He juttelivat kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Tuntui kuin mitään pahaa ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Ensimmäistä kertaa Enkelisaaresta lähtemisen jälkeen kaikki epävarmuus oli tiessään, se sydämeen jäänyt pieni pelko oli poissa. He juttelivat koko illan huomaamatta ajan kulumista ja baarimikko joutui suureksi närkästyksekseen muistuttamaan heitä kahdesti, että valomerkki oli jo tullut ja pitäisi lähteä kotiin. Suvi oli kertonut koko tilanteensa Markukselle, joka ymmärsi kyllä hyvin hankalan tilanteen, jossa Suvi nyt oli. Hän jopa ehdotti, että Suvi voisi hakea töitä heidän seurastaan, heillä oli nimittäin asiakasvastaavan paikka auki. Suvi innostui ajatuksesta ja Markus lupasi selvittää hänelle sopivan henkilön yhteystiedot ja voisipa hän jopa toimia yhtenä suosittelijana, mikäli Suvi vain halusi. Ja Suvi halusi.


Suvi pomppasi Markuksen kaulaan ja halasi tätä lämpimästi. Elämä tuntui asettuvan raiteilleen. He vaihtoivat puhelinnumeroita. "Jos minä saan sen työn niin... Tai siis yhtä asiaa minä jäin vain miettimään." Suvi takelteli. "Mitä asiaa?" "No sitä minä vain, että jos minä saan sen työn ja asunnon ja niin pois päin. Niin haluaisitkohan sinä joskus ehkä nähdä minua?" "Ai miten meinaat?" Markus kysyi tyynenä. "No siis käytäis vaikka ulkona joskus tai jotain." Suvi soperteli. "Pyydätkö sinä minua treffeille?" Markus kysyi. "Tavallaan, tai siis joo. Pyydän." Suvi sanoi, potkien epävarmasti kengän kärjellään lattiaa. "Okei, mennään vain." Markus hymyili ja viimein Suvikin uskalsi hymyillä. Hänen elämänsä taisi viimein alkaa ihan todenteolla ja se näytti todella hyvältä tähän mennessä.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
anabdiel
Hong Kong Lilli
Hong Kong Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 88
Join date : 23.04.2010

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ma 3 Joulu - 13:47:48

Go Markus, go Markus cheers Tästä on hyvä jatkaa joskus I love you
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1034
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   Ma 3 Joulu - 15:36:23

Eiköhän tämä tarina tosiaan vielä jossain vaiheessa jatku sunny En tiedä vielä missä muodossa tai mihin suuntaan, mutta kyllä tässä on sellaisia hahmoja joiden tarinaa on ilo kirjoittaa.

Sen verran on kuitenkin jo tiedossa lisäosia tarinaan, että minulla on plakkarissa valmiiksi kuvatut tarinalinjat herroille A ja C, joten myöhemmin otetaan selvää, miten olisi käynyt, jos valinta olisi osunut jompaan kumpaan heistä Smile
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Hyvästi Enkelisaari   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Hyvästi Enkelisaari
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 2Siirry sivulle : 1, 2  Seuraava

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nukkenurkka :: Nukkekeskustelut :: Tarinoita nukkemaailmasta-
Siirry: