Nukkenurkka

Muotinukkejen elämää sanoin ja kuvin
 
PääsivuPääsivu  Ohjeet ja tutoriaalitOhjeet ja tutoriaalit  FAQFAQ  RekisteröidyRekisteröidy  GalleriatGalleriat  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Luokkakokous 2015

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Luokkakokous 2015    Su 13 Joulu - 15:59:41

Luokkakokous osa 1.

On tullut aika lähteä luokkakokoukseen. Oletko valmis?


Kyllä se vain on niin että koulu se on ollut elämäni parasta aikaa. Ensimmäisen koulupäivän jännityksestä aina valmistumiseen saakka, puhdasta kultaa. Aikaa jonka haluaisin minä tahansa päivänä elää uudelleen. Sellaisia muistoja ei rahalla saa, joten olin aivan innoissani, kun koitti aika järjestää luokkakokous. Tartuin heti toimeen ja uskon, että tästä tulee ilta jonka me kaikki tulemme muistamaan ikuisesti.


Tämä luokkakokous on ala-asteen luokallemme, mutta suurin osa meistä jatkoi samalla luokalla vielä yläkoulussakin. Olen kutsunut jokaisen oppilaan, myös ne jotka eivät ikinä onnistuneet olemaan mukana luokkakuvissa mukana. Kaikki eivät toki päässeet, mutta kuitenkin suuri osa on tulossa. Luokkamme oli ehkä historian paras, siellä ketään ei kiusattu ja vallitsi vain upea toverihenki.


Minulla oli maailman parhaat kaverit, joiden kanssa kuljimme läpi lapsuuden haasteiden, teini-iän karikoiden ja lukion paineiden. Emme ole kyllä viime vuosina juurikaan ehtineet tapaamaan, mutta mehän olemme ikuisia ystäviä. Sellaiseen ei muutaman vuoden tapaamattomuus vaikuta.


Olin vuokrannut käyttöömme nuorisoseurantalon ihan koulumme läheltä. Vanha koulu kun valitettavasti oli jo aikaa sitten myyty yksityiselle taholle ja purettu. Mutta kyllähän tästäkin pienellä somistuksella ja siivouksella saa aivan hyvän.


Keräsin kaikilta osallistujilta rahat ja hankin tarjottavatkin valmiiksi. Uskonpa ettei kenelläkään ole mitään huomautettavaa näin hienoista tarjoamuksista. Tästä tulee varmasti aivan upea ilta, Nautitaan sivistyneesti viiniä ja juhlitaan kuin silloin ennenkin. Ai että oikein jännittää tämä ilta.


Kun vielä lisää muutaman somisteen, niin johan alkaa näyttää jouluiselta. Minusta tuntuu, että ajatus pikkujoulujen ja luokkakokouksen yhdistämisestä oli paras juttu ikinä.


Nyt kaikki onkin jo valmiina ja vieraat voivat saapua. Valitsin asuni todella huolella ja uskallanpa väittää, että tulen olemaan illan upein nainen. Olinhan minä aina luokkamme kaunein tyttö. Oikein hävettää välillä, kun on näin kaunis ja vielä viisaskin, mutta onneksi olen kuitenkin vaatimaton. Sehän nimittäin kaunistaa. Oi, sieltä ensimmäinen vieras jo saapuukin.


Sehän on Lotta, luokkamme tunnollisin oppilas.
Onerva: Ajoissa kuten aina Lotta. Miten ihana nähdä sinua
Lotta: Hyvää joulua Onerva.
Onerva: Annahan kun halaan sinua, siitä on liian kauan kun viimeksi näimme.


Lotta: Niin. Hmm. Se taisi olla lukion päättäjäisissä.
Onerva: Ei varmaankaan, olemmehan me nähneet senkin jälkeen useita kertoja.


Lotta: Aivan, niin varmasti muistat oikein.
Onerva: Mutta mahtavaa nähdä taas. Hei mutta sieltähän tulevatkin jo seuraavat iloiset ihmiset.
Lotta: Juu.


Onerva: Matti ja Saija, mahtavaa kun pääsitte.
Matti: Kiitos. Oikein hieno ilma tänään.
Onerva: No mutta niin on. Oikein juhlavan jouluinen keli.
Saija: Mennäänkö jo Matti.
Matti: Joo. Ai Lottakin on jo tullut, mennään tervehtimään häntäkin. Hauskaa joulua Onerva.
Onerva: Tästähän se hauskuus vasta alkaakin.


Matti: Hei Lotta, miten menee?
Lotta: Hyvin kiitos ja niin ilmeisesti teilläkin.
Matti: Joo, mehän ollaan onnemme kukkuloilla.
Saija: Juu, niinhän me ollaan.
Matti: Lapsi on aina siunaus herralta ja mikäs sen hienompi lahja olisikaan kuin pienokainen.
Saija: Älä viitsi.
Lotta: No niinhän se on. Onnittelut teille molemmille.
Saija: Molemmille juu. Kiitos.


No mutta tämähän alkoi hienosti, kaikki juttelevat keskenään ja ilta on vielä nuori. Olen varma, että tästä tulee paras ilta ikinä. Tuskin maltan odottaa seuraavia vieraita.

Ilta on vielä nuori ja vieraat ovat vasta saapumassa juhlapaikalle. Ketähän seuraavaksi mahtaakaan saapua ja onko Onerva oikeassa. Tuleeko tästä paras ilta ikinä?
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Adalmina
Dynamite Girl
Dynamite Girl
avatar

Viestien lukumäärä : 970
Join date : 03.05.2010

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Su 13 Joulu - 18:19:01

Kiva, kiva! Uusi kertomus cheers
Jännityksellä jään odottamaan miten käy Very Happy
Takaisin alkuun Siirry alas
Silky
Takara Jenny
Takara Jenny
avatar

Viestien lukumäärä : 1370
Join date : 05.05.2010
Ikä : 36

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Su 13 Joulu - 21:52:00

Jee! Tarinoita on aina kiva lukea! sunny Hauska saada jatkoa, mitä tuosta vielä tuleekaan... Ja onpa muuten nättiä taustalla. Kaappikello iskee heti silmään, tosi ihana!
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Ma 14 Joulu - 18:11:34

Osa 2. Tuttuja ja tuntemattomia


Kaikkihan me olemme vuosien saatossa muuttuneet, mitä hauskaa siinä olisi jos olisimme ikuisesti samannäköisiä. En kuitenkaan osannut kuvitellakaan, miten paljon jotkut ovat ehtineet näinkin lyhyessä ajassa muuttua.


Pete ja Jarkko oli helppo tunnistaa, mutta heidän seurassaan saapunut naista en kuollaksenikaan kyennyt tunnistamaan. Hän kuitenkin tuntui tuntevan minut, joten kai hän on ollut luokallamme jossain vaiheessa.


Tietenkään hän ei sitten voinut edes nimeään sanoa tullessaan, vaan alkoi vain pälättää menemään kuin olisimme vanhoja ystäviä. Emme varmastikaan ole. En ainakaan usko niin.
Onerva: Aivan, aivan. Kylläpä vain onkin mukava taas nähdä sinua. Sinä se et ole muuttunut yhtään.


Se oli vale, mutta en kai minä nyt totuuttakaan voinut sanoa ääneen. Ei niin vain tehdä. Nyt kun näin hänet lähempää, en edes ihmettele miksi en tunnista häntä. Selkeästi joku plastiikkakirurgi on mennyt raiteiltaan häntä muokatessaan, sillä noin muovista naamaa en ole ennen nähnyt muuta kuin lehtien sivuilla. Ei mutta nythän sieltä saapuukin jo paljon tunnistettavampi tyyppi.


Onerva: Riku! Anna kun halaan sinua, sinä ihana könsikäs.
Riku: Öh, jos ei kuitenkaan.
Onerva: Äläs ujostele kultsi.
Riku: En. Kiva nähdä. Moi.


Olipa tylyä... Mikähän Rikun ongelma on? Hänhän oli yläkoulussa suuri rakkauteni. Seurustelimme ainakin kaksi viikkoa. Se oli ihan maagista aikaa, mutta näköjään hän ei ole vieläkään päässyt yli minusta. Piru parka, mahtaa olla rankkaa riutua rakkaudessa vuosikausia, saamatta vastakaikua. Miksiköhän me muuten erosimme? En edes enää muista. No ehkä tänään on aika sytyttää taas rakkaudenliekki roihuamaan. Hänestä on kyllä kasvanut melkoinen namu.


Seuraavana saapuivat Mariella ja se paksu tyttö luokaltamme, jonka nimi alkoi hoolla tai koolla vai oliko se sittenkin joku vokaali. Ihan sama.
Onerva: Mariella! Voi kun sinä näytät kauniilta ja miten ihanan hoikka sinä olet. Että minä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät pidä huolta ulkonäöstään.
Emma: *mutisee hiljaa* lapsellinen bimbo.
Onerva: Mitä sinä sanoit?!
Emma: Että onpa hienot koristeet täällä.
Onerva: Kiitos. Niin minustakin, vaikka itsehän minä ne valitsin. *Nauraa*
Emma: Aivan. Sen on näköistäkin.
Onerva: Niin, niin. Onpa kyllä kiva nähdä, että sinä et ole antanut kauneusihanteiden vaikuttaa itseesi.
Emma: Mhmm.  
Emma poistuu ja jättää Onervan vaihtamaan kuulumisia Mariellan kanssa.



Hmm joillakin ei ole mitään tyylitajua. Katikaan ei edes tervehtinyt sisään tullessaan, vaan purjehti vain moukkamaisesti suoraan saliin. Hänhän onkin aina ollut täysin tyylitajuton. Ennen kuin ehdin edes tajuta, että joku muu oli astunut ovesta sisään, jalkani poistuivat tämän maan kamaralta.


Rami: Onerva. Hiton hieno nähdä sua beibi.
Onerva: Laske minut alas! Apua!
Rami: Älä nyt viitsi rimpuilla, tykkäät kumminki.


Onerva: En todellakaan pidä tuollaisesta käytöksestä. Jos aiot riehua tuolla tavalla säädyttömästi, niin voit poistua saman tien.
Rami: Hei rauha. Olin vain iloinen nähdessäni sinut.
Onerva: En voi sanoa samaa. Sinähän olet aivan humalassa.
Rami: Nythän on joulu, kyllä nyt kuuluu olla iloinen. Hymyilisit sinäkin Onerva välillä, etkä olisi aina tuommonen hapannaama.
Onerva: Minä en ole...
Rami: Jarkko my man! Miten menee?
Ramin pyyhältäessä ohitseni minulle iski kammottava aavistus, että tuo mies vielä pilaisi niin ihanasti alkaneet juhlani. Minä olen sivistynyt ja ystävällinen ihminen, joka ei koskaan ajattelisi tai sanoisi poikkipuolista sanaa toiselle ihmiselle, mutta nyt kyllä melkein teki mieli. Että Rami osaakin olla töykeä, minä en ikinä sanoisi toiselle mitään noin ilkeää. En todellakaan ole mikään hapannaama. Vaan, jotain positiivista tässäkin, ainakaan tämä ilta ei voi tästä enää paheta, kun pahin on jo tapahtunut.

Onerva, tuo tyylitajun ja hienotunteisuuden huipentuma, taitaa olla oikeassa mitään pahaa ei varmaankaan voi enää tapahtua, nyt kun Ramin yllättävästä sisääntulosta on selvitty...
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Ti 15 Joulu - 17:43:13

Osa 3. Varotoimia


Saatuaan Ramin aiheuttaman järkytyksen mielestään Onerva oli jälleen oma hurmaava itsensä. Ilta alkoikin jo osoittaa paranemisen merkkejä, kun hän havaitsi sinnikkyytensä palkitun, hän oli saapunut juhliin. Jos pitäisi nimetä tämän luokan menestyjä, niin sen täytyisi ehdottomasti olla Isabella tai siis Bloom, kuten hän nykyään tahtoo itseään kutsuttavan. Olihan hän kuitenkin supermalli ja Hollywood-tähti, joten hänellä varaa vaatia. Pieni fanityttö Onervassa riemastui, kun huomasi tämän saapuneen juhliin.


Onerva: Bella beibi aivan mahtavaa kun pääsit paikalle.
Morris: Asiakkaani ei anna nimikirjoituksia.
Bloom: Kröhm.
Morris: Ja hän tahtoo huomauttaa nimensä olevan Bloom.
Onerva: Aivan aivan, niinhän se on, mutta minulle sinä olet aina Bella. Mehän oltiin käytännössä bestiksiä koko yläkouluajan, muistatko.
Bloom: Eh.
Morris: Asiakkaani aiempi ystävyys ja tuttavuus ei velvoita häntä mihinkään ystävyys- tai tuttavuuspohjaisiin eleisiin tai vaatimuksiin. Hän tahtoo täten tehdä selväksi, että menneiden aikojen ystävälliset eleet, eivät sido häntä mihinkään tuleviin ystävyyssuhteisiin.
Onerva: Anteeksi?
Morris: Saatte.


Noh nyt ovat varmaan kaikki sitten saapuneet, voisin varmaan nauttia itsekin juhlista. Kylläpä täällä vain käykin iloinen puheensorina. Mitäköhän porukkaa ilahduttaisin ensimmäisenä läsnäolollani?


Rami: Kyllä te ootte kaikki aivan ihania tyyppejä. Tytötkin niin kauniina.
Kati: Voi Rami, sinä se sitten viitsit immarrella. Tyttöjäkös sitä vain katsellaan edelleen.


Rami: Ei kun te ootte kaikki ihania. *sieppaa Jarkon kainaloonsa* Jarkko ainakin on aivan ihana mies. Kaunis kuin ruusunnuppu ja hemmetin hyvän tuoksunenkin.
Jarkko: Argh.


Mariella: Rami hei rajoita vähän.
Kati: Niin. Ilta on vasta alussa ja jätkällä menee jo aika lujaa.
Rami: Ei kun mä oikeasti rakastan teitä kaikkia.
*Jarkko riuhtaisee itsensä irti Ramin otteesta*


Jarkko: Kiitos, mutta ei kiitos. Rakastele sinä kuule muita välillä.
Rami: No niin teenkin. Sinua minä ainakin saan rakastaa, eikös juu.
Pete: Hei näpit irti!


Pete: Mitä sä jätkä säädät?
Rami: Minä vaan halaan ja rakastan kanssaihmisiä.
Pete: Kuule jätä mun muijan rauhaan.
Rami: Eikö enhän minä pahalla. Rauhaa ja rakkautta toveri.
Pete: Se alkaa hymy hyytyä, jos ei tuo käpälöinti lopu.


Rami: Eikö ihan rauhassa vaan. Minä olen kans ihan rauhassa nyt. Taidan vain olla ottanu vähän liikaa limunaatia. En minä pahalla.
Pete: Ihme hiihtäjä.
Rami: Rauhaa ja rakkautta.
Pete: Kaada itelles vaan.


Onerva: Jos sinä et osaa käyttäytyä, vaan aloitat täällä tappelun, niin saat mennä ulos. Soitanko poliisit saman tien sinua hakemaan.
Rami: Älä nyt sinäkin, kun tämä on jo miehissä sovittu. Ei mitään hämminkiä.  


Onerva: Parempi olisikin, minä en ala mitään riehumista sietämään. Nämä ovat minun juhlani. MINUN, sinä et näitä pilaa.
Rami: Asia selvä rouva pomo, sä se et oo muuttunut yhtään.
Onerva: Et ole sinäkään ainakaan parempaan suuntaan.

Onervan keskittyessä läksyttämään Ramia, häneltä jää huomaamatta kun viimeinen vieras saapuu juhliin. Tosin hän ei tunnu vahingossakaan haluavan Onervan huomaavan itseään. Miksi moinen salamyhkäisyys ja hiippailu?
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    To 17 Joulu - 18:08:16

Osa 4. Kaikkea ei vain voi muistaa


Me olemme erilaisia. Osa viihtyy valokeilassa, kun taas toiset kaihtavat huomiota kaikin keinoin.


Salaperäinen, kaiken kaaoksen keskellä sisään hiipinyt, vieras tuntui kuuluvan jälkimmäiseen ryhmään. Jo hänen elekielensä paljasti, ettei tilanne ollut kovinkaan luonteva.


Kati: Ei hyvänen aika, katso nyt näitä. Täällä on kokonaisia appelsiineja tarjolla. Millainen ihminen tarjoaa missään juhlissa hedelmiä, jotka pitää kuoria?
Riku: Onhan ne nyt sentään terveellisempiä kuin nämä pullat ja muut hötöt täällä.
Kati: Pullaa ja shampanjaa..? Joku todellakin osaa bailata.


Vieras: *Hokee puoliksi ääneen* ei olisi pitänyt tulla, ei olisi pitänyt tulla. Hengitä. Voi hemmetin hemmetti. *Hyperventiloi*


Kati: Vaan onhan täällä omenoitakin, ne on kyllä leikattu valmiiksi. Mikäs sen mukavampaa kuin ruskea ja kuivettuva omena.
Riku: Älä nyt, ota pulla, jos ei hedelmät kiinnostaa.
Kati: Haluaisinpa nähdä sen tyypin, jonka mielestä tämä kattaus oli mahtava idea.
Onerva: Sopii katsoa sitten.


Kati: Hei mitä sinä..?
Onerva: Oletko sinä tullut tänne vain levittämään negatiivisuutta ja kitisemään?
Kati: Mitä minun tekemiseni sinua liikuttavat?


Onerva: Tulepa tuonne sivummalle, niin minä kerron sinulle vähän käytöstavoista.
Kati: Kiva.
Onerva: Hei! Kuka sinä oikein olet?


Onerva: Vastaa kun kysytään! Kuka sinä olet ja mitä sinä oikein teet täällä?
Vieras: En *hyperventiloi*


Onerva: No niin nyt tämän pelleily saa riittää, täällä on meidän juhlat ja sinulla ei ole tänne mitään asiaa. Menetkö suosiolla vai pitääkö heittää?
Kati: Lopeta Onerva.
Onerva: Älä sinä nyt puutu tähän. Tämä jätkä saa nyt painua pihalle änkyttämään. Täällä häntä ei kukaan kaipaa.
Kati: Onerva. Lopeta.
Onerva: Minä hoidan sinut kohta. Ovi on käteni osoittamassa suunnassa, poistu.
Kati: Anna olla jo.
Onerva: ULOS!! En tiedä mikä hiippari sinä olet, mutta meidän luokallamme sinä et ole ollut.


Kati: Kyllä hän on ollut meidän luokallamme. Vaikka ethän sinä sellaista pysty muistamaan.
Onerva: Ei pidä paikkaansa, muistaisin kyllä.
Kati: Noinko helppoa on unohtaa se, että on tehnyt jonkun toisen koko yläkouluajasta yhtä helvettiä?  
Onerva: En varmasti ole... Minä... Ei hyvänen aika, Niko.
Kati: Kappas, et sinä ihan lahopää vielä olekaan.


Onerva: Minä olen, niin kovin... Öh... Siis todellakin. Oikeasti.
Kati: Etköhän sinä ole jo sanonut ihan tarpeeksi, jos vaikka jättäisit ihmiset rauhaan.
Onerva: Minä vain.
Kati: Sinä vain poistut ja jätät meidät rauhaan. Viimeinkin.


Kati: Moi Niko, mä oon Kati, en tiedä muistatko.
Niko: Hmm. Joo. Muistan toki. *huokaisee*
Onerva: *mutisee* voi tavaton miten noloa. Mikä häpeä.


Rami: Onerva hei, mikä nyt on?
Onerva: Olenko minä ihan kauhea? Teinkö sinunkin kouluajastasi helvettiä?
Rami: Et nyt ihan täyttä helvettiä, mutta aika lähelle.


Onerva: Voi kauhea, miten noloa tämä on. Minä luulin olleeni mukava ja kaikki tuntuvat vihaavan minua.
Rami: Hei camoon, ei muistella ikäviä. Ilon kautta siskoseni. Ilon kautta tämä elämä pitää elää. Mitä sitten jos olit joskus kauhea tyyppi, eihän sinun enää ole pakko olla sellainen.


Kati: Oletko okei?
Niko: Joo, kai. Paniikki vain pääsee välillä yllättämään.
Kati: Onko se vakavaakin?
Niko: Ei yleensä, mutta välillä lähtee taju.
Kati: Oho.
Niko: Noh, kaikkeen tottuu, jos on pakko.


Mariella: Kauanko te sitten olette olleet kimpassa?
Pete: Mitähän tuosta nyt on? Aika pianhan me yläasteen jälkeen alettiin oleen.
Mariella: Vau. Eipä olis uskonut.
Pete: Anteeks?
Mariella: Ei kun tarkoitin vain, että ajattelin aina, että sä olisit viimeinen jätkä luokalla joka sitoutuu.
Pete: Joo, olinhan mä vähän villimpi silloin, mutta pulu tasapainottaa mua kivasti.
Onerva: Älä viitsi!



Rami: Mitä mä nyt tein?
Onerva: En tykkää siitä että iholleni ängetään. Minä en pidä sellaisesta.
Rami: Yritin vain olla ystävällinen.
Onerva: Kyllä minä sinun ystävällisyytesi tiedän.
Rami: Jotain rajaa hei, en minä nyt niin epätoivoinen ole, että sinua yrittäisin.
Onerva: Sika!
Rami: Kyllä yks possu toisen tuntee.
Onerva: Olet... Olet...
Rami: Niin..?
Onerva: Ihan täys kakkapää edelleen. Hmph.


Jarkko: Siinä oli jotain todella outoa vikaa.
Riku: Siltä kuulostaa, mutta menikö se silti läpi.
Jarkko: Meni niin että heilahti. Eivät epäilleet mitään.


Onerva: Mites täällä menee? Onko pojilla hyvä meininki.
*syvä hiljaisuus*
Onerva: Äijät hei, relatkaa, nythän on bileet.
Jarkko: Kuule Onerva, meillä oli juttu kesken.
Onerva: Niin mutta...
Riku: Oikeasti, voitko mennä häiritsemään jotain muuta.
Onerva: Mut, mut...
Jarkko: Niin ja sitten tuleekin se oikeasti outo asia.
Riku: Ei kai mitään pahempaa?


Pulu: Onerva darling. Miten menee kultaseni? Aivan ihastuttavat juhlat nämä. Eikö?
Onerva: Ai, kiitos. Öhm...
Pulu: Voi että minä muistan miten hauskaa meillä oli koulussa. Sinä olit aina niin hauska. Muistatko kun silloin kerran olimme teillä yötä?
Onerva: Olit meillä yötä?
Pulu: Me kaikki olimme. Se oli niin hauskaa, kun...


Pitäisikö minun tuntea hänet? Kuka ihme hän voi olla? Hän on käynyt meillä kotona, joten kai me olemme olleet kavereita.
Pulu: ... ja sitten me kaikki vain nauroimme. Se oli niin hassua
Onerva: Aivan, kuka voisi sellaista unohtaa.
Ei hyvä tavoton, minä en muista tuota naista. Hän luettelee tuttuja nimiä, mutta en minä tunne häntä. En varmasti tunne. Kuka voisikaan kaikkien noiden kiristysten ja noiden julmetun kokoisten... Älä katso. Älä katso. Ei hitto nyt minä tuijotan hänen rintojaan kuin mikäkin ääliö. Pakkohan noiden on olla silikonia. Lopeta Onerva. Älä tuijota. Voi jestas...

Onervan tuijotellessa ja miettiessä mitä kaikkea muuta hän on ehtinyt unohtaa kouluajoista, on hyvä hetki hengähtää hetki. Ilta alkaa olla jo puolessa, eikä kukaan ole vielä lähtenyt, joten ei tämä nyt niin huonosti ole mennyt.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Pe 18 Joulu - 19:59:14

Osa 5. Valomerkki


Juhlissa kuin juhlissa on aina on niitä jotka lähtevät aikaisin ja niitä, joiden olisi kannattanut lähteä aikaisin. Näissä juhlissa aikaisin lähteminenkään ei auttanut ihan kaikkia.


Juhlat eivät ole juhlat, ilman valokuvia jotka todistavat että kaikilla oli niin kauhean hauskaa. Onerva uskoi tähän teoriaan vahvasti ja vaikka ilta tuntui kuluneen riidellessä, oli kuvia silti saatava. Mutta ehkä yksi kuva kuitenkin on riittävästi todistamaan näiden juhlien hauskuudesta. Edes Onerva ei ollut niin optimistinen ja harhautunut, että kuvittelisi saavansa useampia onnistuneita otoksia. Ramin murjottaessa taustalla, Onervan vaistot olivat havaitsevinaan vieraiden lähdön ääniä.


Onerva: Matti ja Saija, ette kai te vielä lähde?
Matti: Kylläpä me nyt taidetaan lähteä hipsimään kotia kohti. Saijan täytyy päästä lepäämään.


Onerva: Miksi? Oletko sinä sairas? Minä kyllä vähän katsoinkin, että olet päässyt pyöristymään, mutta ei kai se nyt ole mikään syy lähteä aikaisin juhlista.
Saija: Olen raskaana.
Onerva: Ai. Niin tietenkin olet, minä vain, että ilmeisesti turvottaa.
Saija: *purskahtaa itkuun*


Matti: Mikä sinun ongelmasi oikein on? Miksi sinun pitää koko ajan päästellä typeryyksiä suustasi?
Onerva: Anteeksi minä. En oikein tiedä, olen ihan täysi ääliö tänään.
Matti: Tänäänkin. Kyllähän minä nyt muistan, että olit ilkeä muija jo kouluaikoina, mutta luulisi nyt ihmisen vähän kehittyneen vuosien aikana.


Onerva: Anteeksi Saija, en minä tarkoittanut. On varmaan parempikin että lähdette.
Matti: Vai niin.
Onerva: Minä vain, kun kerran olitte jo menossa.
Matti: Juu mennään mennään, ei tartte tulla ulos heittämään.


Onerva: Äh, en minä. No nähdään sitten seuraavalla kerralla.
Matti: Kuule voit ihan vapaasti unohtaa, että koskaan olemme olleet samassa koulussakaan.
Onerva: Älkää nyt. En minä oikeasti tarkoittanut mitään pahaa. Se vain lipsahti.
Matti: Hyvästi.


Rami: Hei, hei, hei. Ettehän te nyt vielä lähde.
Matti: Kyllä me nyt mennään.
Rami: Saija hei. Juteltais nyt.
Matti: Ei Saija nyt juttele.
Saija: Matti ole hiljaa.
Matti: Anteeksi kuinka?


Saija: Sä voit ihan rauhassa lähteä. Eikä tartte odotella.
Matti: Siis enhän minä nyt sinua voi tänne jättää.
Saija: Kyllä mä pärjään. Ai niin ja voit sitten jättää ne avaimet postiluukusta, kun lähdet.
Matti: Hetki. Mitä?!
Saija: Kuulit kyllä. Tämä meidän juttu oli nyt tässä.
Matti: Entä lapsi ja kaikki.
Saija: No sehän ei varmaan sinulle edes kuulu. Ethän sinä ole sen isä.


Matti: Niin no, mutta...
Saija: Heippa, mä juttelen nyt Ramin kanssa.


Matti: Pidä hyvänäs. On muuten tasan viimeinen luokkakokous johon ikinä lähden.
Onerva: Hei, hei Matti. Oli kiva nähdä.
Matti: Suksi kuuseen!
Onerva: Hyvää joulua!


Onerva: Bella et kai sinä nyt vielä lähde.
Morris: Asiakkaani ei ole velvoitettu vanhojen tuttavuuksien vuoksi viettämään näissä juhlissa yhtään kohtuullista ajanjaksoa pidempää aikaa.
Onerva: Bella hei, jäisit nyt, niin juhlitaan.
Bloom: *kuiskaa jotain hiljaa Morrisille


Onerva: Täällähän on ihan kivaa Bella. Eikö?
Morris: Asiakkaani pyytää muistuttamaan, että hänen nimensä on Bloom ja kohteliaisuusvelvoitteen vuoksi pyytää minua myös toivottamaan teille hyvää joulua.
Onerva: Hyvää joulua...


Onerva: Voi Mariella, tämä ollut ihan pannukakku koko ilta.
Mariella: Älähän nyt kultaseni, otetaan vähän kuplivaa. Kyllä se siitä sitten.
Onerva: Olet varmaan oikeassa.


Niko: Hengitä. Kaikki on ihan okei. Ei syytä paniikkiin. Hän seisoo ihan tuossa, sinä pystyt tähän.


Niko: Ketä minä yritän huijata. En minä pysty siihen. En minä voi. Mitä jos hän ei edes muista minua ja ja ja... Eikä *hyperventiloi*


Lotta: Hei Niko. Miten menee?
Niko: Heiii...
Lotta: Lotta.
Niko: Juu, tiesin.


Lotta: Oletko kunnossa.
Niko: Mhmm. Juu. Olen ihan okei.
Lotta: Se on ihan okei, jos et ole. Ei se haittaa.
Niko: No en minä ehkä ole, mutta jonain päivänä.
Lotta: Ehkä puhuminen auttaa. Mikä tällä hetkellä eniten ahdistaa?

*RYSÄHDYS*



Yhtäkkiä lattialla pyöri valtoimenaan leivonnaisia, hedelmiä ja laseja sekä kenkiä?! Vaan mikä ihme aiheutti tämän sekasorron?
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    La 19 Joulu - 11:54:23

Osa 6. Tunnelma tiivistyy


Niinhän sitä sanotaan, että väen vähetessä pidot paranevat. Onerva ainakin vaikutti saavuttaneen jonkinlaisen hurmosmielialan.


Onerva: WUHUU! Tää on paras luokkakokous ikinä! Ettekä te pässit pilaa tätä minulta. Minä olen suunnittellut näitä juhlia koko vuoden, käyttänyt koristeluihin pienen omaisuuden ja te epäkiitolliset tolliskot vain valitatte ja itkette kuinka ilkeä olin teille joskus sata vuotta sitten. Kasvakaa aikuisiksi, minä ainakin olen, sillä muutenhan en olisi varmaankaan näin hyvilllä mielin enää.
Jarkko: Onerva tuu nyt alas sieltä.
Onerva: Minuahan te komennella, nämä on minun bileet, minun ihanat muistot on nyt tuhottu. Koulu oli minusta aivan mahtavaa aikaa, mutta sitten te tulette tänne kertomaan minulle totuuden. Antaisitte toisen edes pitää väärät muistonsa.


Jarkko: Kehittele ihan niin valoisia muistoja kuin haluat. Koulu oli ja meni, siitä ajasta kukaan enää totuutta muista.
Onerva: Ei kun te kaikki olette niin negatiivisia, vaikka minä olen ollut vain ystävällinen koko illan.
Pete: Törppö sä olet.
Onerva: Vedä pipo päähäs Pete. Vieläkö haistelet liimaa? Häh.
Jarkko: Nonniin, jospa nyt sitten jatkettais riidan haastamista maan kamaralla.
Onerva: En minä haasta, mutta kun te olette niin ilkeitä.
Jarkko: Eiköhän meillä kaikilla ole ongelmamme. Tule nyt.


Onerva: Okei. Hups...


Onerva: Tämähän on oikeastaan parempi näin, maassa.
Jarkko: Eh, voisitko millään.
Onerva: Suudella. Oi kyllä.
Jarkko: Mitäh? Ei.


Jarkko: Hei sä olet ihan ok, noinkin rasittavaksi ja harhaiseksi tyypiksi, mutta ei kiitos.
Onerva: Siis sinä torjut minut. Sinä?!


Jarkko: No oli miten oli, anna kun autan sinut ylös.
Onerva: Ei tartte auttaa.
Jarkko: Älä nyt. Nousehan sieltä, äläkä kiukuttele.
Onerva: Minä en kiukuttele. Minä osoitan mieltäni.
Jarkko: Miksi?
Onerva: Ei kuulu sulle.
Jarkko: Äh, antaa olla.


Onerva: Hei, mutta meillähän karaokevehkeet. Nyt lauletaan.
Jarkko: Onko pakko?
Onerva: Jarkko ole sinä verkkaripöllö ihan hissukseen vain. Miten nämä nyt toimii. Apua. Musiikkia. Tahdon laulaa, laulaa laulaa!


Onerva: Blaah, laulan sitten ilman. -- AIKUINEN NAINEN --


Jarkko: Onerva on sitten lopullisesti seonnut.
Riku: Eiköhän se ole merkki, että nämä bileet ovat ohi.
Mariella: Älkääs nyt, justiinsahan saatiin musiikkia.
Onerva: -- KAIKEN ME JAAMME ---
Mariella: Tai siis, olisikohan joku ravintola vielä auki?


Onerva: --SYDÄNYSTÄVÄKSI AIKUISEN NAISEN -- Kattokaa, kattokaa, kattokaa, mitä mä osaan. Edelleen parempi kuin kukaan muu. -- AIKUINEN NAINEN ---


Emma: Oudoin luokkakokous ikinä.
Kati: Muistuta, etten enää koskaan avaa mitää viestiä, missä on Onervan nimi.
Emma: Onerva, nyt on Onerva.
Kati: Et kai sinä puolustele tuota olentoa.
Emma: Hän kuitenkin näki vaivaa ja kutsui meidät tänne.
Kati: Hänhän oli aivan sikatörkeä sinullekin.
Emma: Äh, minä piittaa hänen sanoistaan. Olen jo vuosia sitten tajunnut, ettei kukaan voi minua loukata sanoillaan, jos en anna siihen lupaa.
Kati: Vau, minä en taida uskoa moiseen.
Emma: Noh, autatko nostamaan näm takaisin pöydälle. Onpahan sitten helpompi siivota.
Kati: Olkoon.


Kati: Oikeasti, eikö sinua yhtään vaivaa se, että Onerva oli kenties maailman historian ilkein räyhänhenki koko kouluajan?
Emma: Ei kait menneitä kannata enää muistella.
Kati: Mutta kun hän on edelleen ihan samanlainen.
Emma: Mitä me sille voimme tehdä? Ei huonojen muistojen kertaaminen taida tehdä hyvää kenellekään meistä. Katso nyt Onervaa, hän on ihan hajalla.
Kati: Hajalla, jääkuningatar? En usko, tuo on jotain esitystä.
Emma: Defenssi se on. Huomiota se on negatiivinen huomiokin.


Kati: Sä olet outo. Miksi yrität ymmärtää Onervaa.
Emma: Emmeköhän me kaikki ole tehneet hyviä asioita ja myös niitä todella pahoja asioita.
Kati: Mutta Onerva...
Emma: Se on Onervan ongelma. Ei meidän tarvitse tehdä siitä meidänkin ongelmaamme. Mitä minua hyödyttäisi olla vihainen tai kantaa kaunaa Onervalle, jota en ole nähnyt kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana?
Kati: No minä voin vihata häntä sitten sinunkin puolestasi.
Emma: Tee kuten tahdot. Minä taidan nyt lähteä. Käyn vielä hyvästelemässä Lotan.


Emma: Hei Lotta, minä taidan nyt hipsiä kotiin.
Lotta: Emma. Kas sinua juuri mietinkin. Muistatko Nikon?


Emma: Nikon?
Lotta: Niin, meidän luokan Nikon. Täytyyhän sinun muistaa, kun aina puhuit niin lämpimästi hänestä.
Emma: Mitähän sinä Lotta oikein juonit.


Lotta: Emma, Niko. Niko Emmanhan sinä tunnetkin. Minusta tuntuu että teillä on paljon juteltavaa.


Emma: Ai hei Niko, en ollut tunnistaa, kun olet muuttunut niin paljon.
Niko: Niin.
Emma: Lotta on vissiin seonnut vai mitähän tuo äskeinen oli olevinaan.
Niko: En kyllä yhtään tiedä.
Emma: Mutta, mitä sinulle kuuluu? Vieläkö lautailet?
Niko: Lautailen?
Emma: Niin no siis kun muistan että harrastit sitä ainakin silloin joskus. Ilmeisesti et.
Niko: Aivan, niin, en.


Emma: Piirrät varmaan kuitenkin edelleen.
Niko: Tavallaan, teen nykyään lähinnä grafiikoita työn puolesta.
Emma: Niinkö, olisinko nähnyt töitäsi jossain?
Niko: Mahdollisesti. Teen aika paljon töitä eri lehtien ja kustantamojen kanssa. Lähinnä mainoksia ja fantasiakirjojen kansia
Emma: Mahtavaa.
Niko: Mitä sinulle kuuluu? Mitä sinä nykyään teet?
Emma: Äh, se on ihan tylsää tuon rinnalla.
Niko: Eikä, kerro nyt.
Emma: No minä olen opettaja.
Niko: Et kai sentään meidän vanhalla koululla.
Emma: Sielläpä juuri.
Niko: Heh ja kohta sanot että Jouhkiainen on edelleen opettajana siellä.
Emma: Se on.
Niko: Eikä! Sehän oli varmaan jo kuuskymppinen silloin kun se opetti meitä.
Emma: Hyvin kypsynyt 45-vuotias.
Niko: Narraat. Ei oikeasti voinut olla.
Emma: En minäkään sitä uskonut, mutta näin se vain on. Olen nähnyt dokumentit.


Luokkakokous alkaa lähentyä loppuaan. Vain kaikkein sitkeimmät ja kypsimmät osanottajat ovat enää jäljellä. Onervan laulun saattelemana on aika hengähtää hieman ja jättää Emma ja Niko juttelemaan rauhassa.
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Adalmina
Dynamite Girl
Dynamite Girl
avatar

Viestien lukumäärä : 970
Join date : 03.05.2010

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Su 20 Joulu - 23:37:43

Vauhdikkaat pileet on olleet tähän asti! Laughing
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Ti 22 Joulu - 23:13:52

Osa 7. Paluu maan pinnalle


Luokkakokous ei ollut mennyt täysin Onervan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Edes hän itse ei ollut kyennyt ennustamaan, että loppuillasta hoilaisi ilman taustanauhaa lähes tyhjässä huoneessa. Vain muutama vieras oli enää juhlapaikalla ja hekin tuntuivat tekevän kovasti lähtöä. Onervan odottelema tähtihetki, jolloin hän voisi elää entiset kunnianpäivänsä, taisi jäädä nyt näissä juhlissa väliin. Ainakaan tämän hetkinen esitys ei taida päästä Onervan top 10 parhaat hetket -listalle.


Onerva: KAUNIS RIETAS ONNELLINEN! ---
Lotta: Kuulehan kaunis, rietas ja onnellinen, eikö olisi aika jo vähitellen lopetella esitystä.
Onerva: Älä nyt, kun minä tahdon vain laulaa.


Onerva: --- JA NIIN KAUAN KAIKESTA --- TINAKENKÄTYTTÖ  --- HULLU SÄ ET OLE ---
Lotta: Onerva kiltti. Laulat niin kauniisti, mutta ehkäpä olisi aika levätä vähän ja antaa muidenkin laulaa.
Onerva: Kukaan ei laula niin kuin minä.
Lotta: Siitä voit olla aivan varma.


Saija: Mitäs sanot, jos unohdettais koko juttu ja palattais yhteen?
Rami: Enhän minä mitään muuta ole toivonutkaan.
Saija: Hyvä, se on sitten sovittu.


Mariella: Parin korttelin päässä olis oikein mainio yökerho, mitäs jos lähdettäis vähän joraamaan.
Riku: Tänne nyt ei ainakaan voi jäädä, vaikka hoilaus taisikin hetkeksi tauota.
Kati: Mennää vain, vai mitä Jarkko?
Jarkko: Okei, kunhan siellä ei ole karaokea.
Mariella: Ei taatusti. Kunnon musaa ja mahtava meininki.


Lotta: No niin tulehan unelmien poikamiestyttö, niin pääset vähän lepäämään.
Onerva: Ei kun odota. Minä vedän vielä yhden biisin.


Rami: Entä Matti?
Saija: Äh, se nyt oli vain Matti ja Matti on niin Matti. Uuniperunoita ja pullaa se vain kaipas, ei meillä ollut mitään vakavampaa.
Rami: Kuitenkin, jos selvittäisitte sen asian kuin aikuiset.
Saija: Onko pakko?
Rami: On.
Saija: Taidat olla oikeassa. Puhun sille heti huomenna.


Lotta: Jospa minä ottaisin sen mikin.
Onerva: EI! Minun mikki! Ei koske!


Onerva: --- MÄ OLIN LENTÄJÄN POIKA LÄHES HENKARI SIIS KUITENKIN ---
Lotta: Voi jestas. Onerva.


Emma: Outoa, en ole tosi pitkiin aikoihin unohtunut keskustelemaan. Kellohan on jo vaikka mitä.
Niko: Usko pois, tällaista käy minulle vielä harvemmin.
Emma: Tässä on lähellä rauhallinen kuppila, haluaisitko...
Niko: Kyllä.


Emma: Et kuunnellut kysymystä loppuun.
Niko: Jos sinä kysyt, vastaus on kyllä, oli kysymys mikä tahansa.
Onerva: --- VIENO VIENO SIE SE OOT SE VIENO ---
Lotta: Onerva, nyt riittää. Kaikki muut ovat jo lähteneet ja minäkin haluan kotiin. Nousehan sieltä, ettet sotke kaunista mekkoasi.
Onerva: En nouse.


Onerva: --- HARD ROCK KALLE HUUTAA ---
Lotta: Ei se mene niin.
Onerva: Minun laulut, minun sanat.
Lotta: No laulaisit sitten vaikka joululauluja.


Onerva: En muista yhtään joululaulua.
Lotta: Sepäs onkin harmillista näin joulun aikaan.
Onerva: Oikeasti outoa, kun minähän se meidän joulujuhlissakin aina lauloin. Mitä minä oikein lauloin?
Lotta: En minä muista yhtään. Kas tässä on sohva, lepää tässä hetki.


Lotta: Minä soitan nyt itselleni kyydin, soitanko sinulle taksin?
Onerva: Ei kun minä jään tänne.
Lotta: Oletko nyt ihan varma?
Onerva: Minä olen maksanut vuokran, minä saan jäädä.
Lotta: Varmastikin, mutta eikö sinun olisi mukavampi omassa sängyssäsi?


Onerva: Täällä on hyvä, täällä minä saan laulaa --- HÄN OLI SIIS RINSESSA VIIS VIIS VIIS ---
Lotta: Selvähän se. Minä nyt kuitenkin lähden, joten toivottavasti pärjäät.
Onerva: --- MÄ ELÄN VIELÄKIN ---


Lotta: Ilmeisesti selviät yksinkin. Hyvää yötä ja hyvää joulua.
Onerva: Hyvää unta, tämä kaikki oli vain hyvää pahaa unta.

Extra - Seuraavana aamuna


Onerva uinahtaa ja valot juhlapaikalla sammuvat, mutta kuten kaikissa juhlissa päivän valon saapuessa on aika tarkistaa tuhot ja siivota sotkut.


Onerva: Aivan kamala päänsärky. Mikä täällä oikein haisee? Ai se taitaa olla hengitykseni. Hyi olkoon.


Onerva: Voi ei, mitä täällä on oikein tapahtunut? Kuka ihme on paiskonut kaiken lattialle? Kyllä joillain ei ole mitään käytöstapoja. Muistikuvani ovat hieman hataria, taisin torkahtaa melko aikaisin. Ihme kun en ole herännyt tällaiseen sekasortoon.


Onerva: Jäljistä päätellen täällä on joka tapauksessa ollut melkoiset pirskeet, vaikken minä niistä juuri mitään muistakaan. Kannatti siis nähdä vaivaa ja tuhlata pieni omaisuus koristeluihin. Tuskin maltan odottaa seuraavaa luokkakokousta. Voisin tarjoilla silloin vähän hienostuneempia ruokia, kun mehän olemme sitten kaikki jo kypsiä aikuisia. Kymmenen vuoden päästä voimmekin taas porukalla muistella miten hienoa aikaa koulu oli ja sehän oli maailman parasta aikaa. Ai niin ja voimme myös muistella näitä mahtavia bileitä. Täytyy oikein itseään onnitella, kun onnistuin näin hyvin. Pitääpä pyytää kaikki luokkakaverit Facebook-kavereiksi, vaikka todennäköisesti he ovat kaikki jo itse pyytäneet minua kaverikseen. Kyllä elämä onkin ihanaa.

Onerva ryhtyy hymyhuulin siivoamaan omia sotkujaan, mutta ehkä on parempi ettei kukaan kerro hänelle totuutta viime illasta. Ei hän suostuisi kuitenkaan uskomaan.

merry
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Adalmina
Dynamite Girl
Dynamite Girl
avatar

Viestien lukumäärä : 970
Join date : 03.05.2010

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Ti 22 Joulu - 23:55:00

cheers Laughing Loppu hyvin kaikki hyvin! Laughing
Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Ke 23 Joulu - 22:59:23

Kyllä vain Laughing
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Silky
Takara Jenny
Takara Jenny
avatar

Viestien lukumäärä : 1370
Join date : 05.05.2010
Ikä : 36

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    To 24 Joulu - 22:14:40

Onerva päätyisi spammilistalle myös minun sähköpostissani... Laughing Siellähän oli riehakas meininki! Aikamoisia persoonia useammatkin heistä Laughing Tähän täytyy muuten sanoa että luin vähän väärin... Jossain luki että pidot paranevat väen vähetessä, mutta minä menin lukemaan että vaatteiden vähetessä lol!


Takaisin alkuun Siirry alas
Evangelina
Bild Lilli
Bild Lilli
avatar

Viestien lukumäärä : 1033
Join date : 22.04.2010
Ikä : 30
Paikkakunta : Keski-Suomi

ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    Ma 28 Joulu - 0:49:25

Eihän nyt sentään Laughing
Takaisin alkuun Siirry alas
http://nukkenurkka.4umer.com
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Luokkakokous 2015    

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Luokkakokous 2015
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nukkenurkka :: Nukkekeskustelut :: Tarinoita nukkemaailmasta-
Siirry: