nyt tökkii

nimittäin tää mun barbeilu... pitkään aikaan kokoelmassa ei ole tapahtunu mitään uutta ja kirppis-reissut on yhtä tyhjän kanssa... jotakin tarttis teherä, mutta mitä? Vaatteiden tekoa yhdessä vaiheessa harkitsin, mutta se on nyt sitte jäänyt.

Eli vinkkejä miten päästä taas keräilyyn/harrastukseen kiinni. Olen jopa miettiny osan nukkein poismyymistä

Ootko kokeillut dioramojen / nukketalon rakentelua? Kierrätyskeskuksista saa hyviä kaappeja joista saa rakennettua hyviä taloja.

Jos alottaisit kerään,jotain uutta nukke sarjaa ;--)

Kun mua alkaa tökkiä, pidän tauon. Harrastuksen pitää olla hauskaa, ei mitään pakkopullaa. Jos ei nappaa niin sitten ei.
Itse en kuitenkaan myisi nukkeja pois, on kurjaa katua myöhemmin. Innostus tulee takaisin jos on tullakseen. Mieluummin laittaisin nuket vaikka varastoon ja jos ei esim. vuodessa tee mieli koskea niihin ollenkaan, sitten ehkä alkaisin kaupitella niitä.

En ole tehnyt nukenvaatteita aikoihin kun en ole ehtinyt. Aikomuksena on kyllä tehdä, kunhan vaan ehdin. Lankoja ja kankaita olis iso läjä.

Mulla on tän harrastuksen suunta hukassa, ollut jo pitkän aikaa. Halusin aina kokoelman jossa olisi vähän kaikkea, sellainen ikään kuin läpileikkaus modernien nukkejen historiassa Nyt nää olis tässä... ja nyt vois "erikoistua". En vaan tiedä mihin keskittyä. Tilaakin on niin vähän. Silkkejä tahtoisin, mutta niitä vanhempia, ja niihin palaa kauheasti rahaa. Uudet olis halvempia mutta kun mä tahdon niitä vanhempia, ja nimenomaan NRFB. Katselin yksi päivä Angelic Dreamzissa Dusk to Dawnia, mutta se hinta: $400, ja tullit päälle Mä tarvin sponsorin 1980-l nuket on ihania mutta niitäkin mulla on jo niin paljon...

Tuike on oikeassa. Minäkin koin tylsistymistä tuossa keväällä, ei kiinnostanut oikeen maalata nukkeja, ei ostaa, ei tehdä niiden kanssa mitään. Niinpä pidin taukoa ja sitten kun löysin tämän paikan niin iski sellainen, "pakko nukkeilla koko ajan"- into. Sitten aloitinkin tuon nukketalo projektin ja nyt kiinnostaa taas hirvesti kaikki nukke jutut. Saa nähdä milloin iskee itelleni taas "ei jaksa kiinnostaa"- kausi.

kiitos kaikille ehkä pidän vähän taukoa, tosin suunnittelen kierrosta eri paikkakuntien kirppiksille, ehkäpä sieltä löytyy joku uusi nukke. Tosin olen vähän kyllästynyt noihin perusblondeihin, mutta niiden ulkonäönhän saa muutettua ihan täysin ku re-roottaa uudelleen.

Onko kellään kaavoja moden muse-nukkejen vaatteisiin? Mulla on muutamia nukkeja, mutta ku niille raukoille ei oo vaihtovaatteita...

mulla oisi jokunen, Barbie Bazaar -lehdissä tosin. Mutten ole vielä itse tehnyt niitä. Louise ja Fernanda käyttää paljon ihan perus Fashion Fever-vaatteita ja Louise myös silkkien vaatteita (hän on varannut ne, Fernanda ei kuulema saa niitä käyttää ). Jos joku haluaa, voin kokeilla skannata niitä, tai lähettää valokopiot postitse halukkaille postikulujen hinnalla.

Alkoivat kyllä kaappini Barbie vuoret ja tekemättömät projektit tökkiä pahemman kerran. Niinpä pistin suursiivousvaihteen päälle ja keräsin kaiken ylimääräisen muovipussiin. Päivänvalolla pitää vielä vilkaista, ettei sekaan joutunut mitään, joka pitäisi pelastaa. Ne nuket, joita en suuressa armollisuuden puuskassani ole päätynyt pelastamaan listailen joutessani huutikseen. Tarttee tosiaan harventaa tekemättömien töiden listaa oikein urakalla, kun alkaa jo Barbien muokkaaminenkin stressaamaan Jep, mutta eiköhän pienestä siivouspoistomyynnistä saa taas uutta virtaa Barbeiluun

Mä taas en millään raaskisi myydä mitään pois -ajattelen heti että niille tavaroille tulee paha mieli

Mä olen samanlainen: ajattelen, että nukelle tulee paha mieli, jos laitan sen pois. Vieläkin muistan, kun varmaan joskus seitsemän vuotiaana (olen 80-luvun lapsi) annoin Tuire-nuken afrikan lapsille vietävään lelukeräykseen. Mulle tuli huono omatunto siitä, että laitoin sen pois. Mutta halusin osallistua siihen keräykseen, koska mulla oli tosi paljon leluja. Ehkä Tuire sai hyvän kodin Afrikassa ja rakastavan äidin myös siellä.

Kyllä se aina tuntuu tietty hieman pahalta, kun laittaa nuken pois, mutta ottaen huomioon miten vähän nämä nuket ovat saaneet huomassani eivät ne varmastikaan pahastu. Toivottavasti löytävät uuden kodin, jossa saavat osakseen rakkautta ja pääsevät leikkien pääosaan

Toivottavasti Tuire tosiaan löysi hyvän kodin. Lapsena leluista luopuminen oli varmasti vielä paljon vaikeampaa, nyt on ne tietyt nuket joista ei luopuis kirveelläkään, mutta osa on jäänyt melko tuntemattomiksi.

Nyt tökkii se asia, minkä vuoksi alunperin innostuin nukeista: vaatteiden tekeminen!
Ensinnäkin ideat tuntuvat olevan hukassa, koko ajan tuntuu olevan kiire tehdä jotain muuta ja ennenkaikkea: olen nyt tuijotellut niin paljon nukkelehdissä/netissä kuvia vaatteista ja ne kaikki ovat niin upeasti ja taidokkaasti tehtyjä -ettei minua todellakaan huvita ommella omia räpellyksiäni!!!! Bläääh.... olo on aivan blääh.... Tekisi mieli vain shoppailla kaikkea kivaa nukeille...
Kunpa voisi ostaa omaa aikaa. Ensi viikko tulee olemaan vielä kiireisempi kuin tämä, lasten vieminen ja hakeminen vie oikeasti päivästä ison osan! Ja sitten kaikki kotityöt. Bläääh.....
Lieneekö kaikenkaikkiaan kyse syysväsymyksestä?

Kuules caracal - kyllä sinun vaattesi ovat niin upeat ja taidokkaasti tehtyjä, eikä mitän räpellyksiä! Så de så! Sano hän jonka kaikki kauneimmat ja tyylikäät vaatteet ovat caracalin tekemiä... Siis nukkejeni vatteet....

Mutta tiedän tunteen, aika vaan ei aina riittä tähän nukkeiluun. Kun ne lapset, koti ja mieskin vaati vähän aika.

Caracalin luomukset on tosiaan erittäin kaukana räpellyksistä! Mulla on myös ilo omistaa niistä jokunen
Olis kyllä kauhee hinku ommella etenkin avanteille vaatetta mutta se samainen aika pula vaivaa tääläkin. Eilen pongasin eepparista niin ihanan puvun ja mun nuket haluais sen tapaisen ihan välttämättä Hintansa vuoksi se täytyis kuitenkin toteuttaa ite

Nukkeilu ei saa olla pakkopullaa kuten on monet kerrat todettu... harrastus pitää nimenomaan mielen virkeänä kun työmaa ei ole maukasta antia, mutta sitten pitää varmaan kiinnittää huomiota mahdollisiin muihin harrastuksiin ja laittaa nuket siksi aikaa lootaan odottamaan parempia aikoja. Minua nuketuttaa nyt liikaakin taas! Yritän kuitenkin pitää himoni jotenkin kurissa ja edistää tuota taloa vaikka sillä aikaa... Kyllä se siitä taas! Ei aina tarttee innostaa.

Ja täällä otetaan taas vastaan vaihteeksi muusia jos jollain on... Ei ois entisiä ehkä pitänny myydä kun nyt haluaa maalata naamoja!

Kiitokseni sanoistanne Adamina ja Tinttufia!!! Se on vaan tämä akan aivot, jotka ovat kasvaneet täydellisyyden tavoittelun ilmapiirissä ja mikäli siihen ei yllä, niin on 'turha tehdä koko asiaa'.... Tätä kun on pienestä asti opetettu, niin menee aikansa hyväksyä oma rajallisuutensa.
Kyllä tämä taas tästä .
Shoppailu ei kyllä töki yhtään... tänään pitäisi mennä ebaysta etsimään vihreät lasisilmät BJD nukkesille ja kenkiäkin tarvittaisiin lisää... ja eipä muutama uusi peruukkikaan haittaa tekisi

Caracal, teet tosi hienoja vaatteita, eli unohdappas ne alemmuudentuneet
Se on kyllä totta että taidon karttuessa alkaa vaatia itseltään enemmän ja enemmän. En ole itsekään tehnyt nukenvaatteita aikoihin, mutta innostus alkaa taas hiipiä. Tein lempparibratzilleni Halloween-asun, mutta nyt olis hattuongelma... Kuvia tulee (kai) joskus... Mikäli tytsy siis saa hatun päähänsä

En mä olis lapsena ainakaan raaskinut lahjoittaa pois lelujani! Eiköhän se Tuire hyvän kodin saanut. Jännä ajatella missä se nyt on -ajattele jos se on jonkun rakas lapsuusmuisto.
Olen kertonutkin että mulla on kummityttö Togossa, ja lähettelen hänelle kirjeitä säännöllisen epäsäännöllisesti. Nyt Plan on lopettanut lahjojen lähettämisen, eli en siis enää voi lähettää lahjoja, ainoastaan kortteja ja kirjeitä. Ja valokuvat on ok. Silloin kun lahjoja vielä sai lähettää, laittelin kaikkea pientä. Sitten kerran sain valokuvan jossa tyttö piteli kädessään multa tullutta tarrakirjaa. Hassu tunne, maailma oli yhtäkkiä niin pieni. Tarrakirja oli ollut mulla, ja nyt se olikin siellä kaukana! Ihme
Harmi kun lahjat on nykyään kiellettyjä, mutta toisaalta ymmärrän; kaikilla lapsilla ei ole kummeja, ja lahjat voi aiheuttaa kateutta ja eriarvoisuutta.

Nyt tökkii vähän kun nukke jumahti tulliin... ei siinä mitään mutta tietää, että sillä menee taas "pieni" ikuisuus vaikka kuinka ois paperi valmiina Nukke tulisi reilussa viikossa minulle mutta tullissa viettää varmaan sen kaksi. Katsotaan nyt. Ehkä ne yllätäs positiivisesti. Muutan kohta vaikka vain sen takia toiselle paikkakunnalle, että sais itse sen tullista hakea. En maltttanut kuitenkaan hyvää tilaisuutta antaa mennä hukkaan... kun on halvemmalla nukke tarjolla mitä sen esikuvansa niin siihen on tartuttava... Edes alveineen ja huolannan kanssa ei tule niin kaliiksi kuin graalin malja nukkeni... onneksi saan sen tehtyä tästä tulevasta.

Nyt tökki, tai suorastaan ahdistaa... Kun nukkeja alka olla liika. Tai en ole ihan löytänyt mun juttuni vielä, tai siis kokoelmani on vähän sitä sun tätä.



Olen käynyt läpi vähän nukkeja ja vaatteita ja nyt minulla pyykkikorillinen nukkeja jonka aion myydä Nyt pitäisi vaan kuvata ja laitta huutikseen.....

Nyt tökkii.. nimittäin nukketalon rakennus. Tuo on varmaan viikon seissyt tuossa niin ettei ole tapahtunut mitään muutosta. Voihan se olla kun pääsen sisustamisen makuun innostun tuosta taas. Tällä hetkellä minua innostaa enemmän nukkejen tuunailu ja vaatteiden tekeminen! Minulla on monta vaateideaa jotka suunnittelen toteuttavani.. Saa nähdä toteutanko

Tökkii tää ainainen rahan- ja tilanpuute Pitäis keskittyä nukkeihin jotka mulla on, mutta koko ajan tahtoisin vaan lisää. Ja kun ne ei edes mahdu minnekään!

Olen tässä pohtinut että alkaisin keskittyä vain ja ainoastaan kalliisiin nukkeihin, esim. ei saa ostaa jos maksaa alle satasen. Silloin en voisi kovin montaa nukkea ostaa, joten hyllytkään ei täyttyisi niin nopeasti Jos moisen päätöksen teen, alan kai ostamaan vain silkkejä.
Mutta pärjäisinkö parilla uudella nukella per vuosi? Olishan ne arvokkaita ja upeita, mutta silti...

Katsoiko joku MTV3:sta Ursula Kähärin haastattelua? Löytyy katsomosta aamu-tv:n ohjelmista jostain... Anteeksi, en jaksa etsiä linkkiä
Olen ennenkin nähnyt juttua hänen kokoelmastaan ja se on mahtava! Sinne kun pääsisi! Katson kuitenkin myös kauhulla; laatikoita ja laatikoita... kaikkialla. En halua tuollaista tulevaisuutta. Haluan tietää mitä nukkeja omistan ja haluan katsella niitä enkä piilottaa niitä laatikoihin. Mutta väkisinhän siinä käy noin kun nukkeja kertyy, ei ne voi mahtua esille kaikki.

Ahdistavaa tää keräily

Olisi se varmaan 'järkevämpää' keskittyä niihin kalliimpiin -minullakin on noita tusinabarbeja kaapintäytteenä aivan liikaa, silloin alussa kun vähän innostuin liikaa. Arvokkaammat nuket myös säilyttävät arvonsakin paremmin -perusbarbeista ei tahdo päästä eroon kuin jakamalla ilmaiseksi. Onneksi voin tyttärelleni sujauttaa silloin tällöin nuken

Mulla on nukkevitriini kutakuinkin täynnä. Muutamalle Holiday-nukelle on vielä tilaa (niille olen varannut oman hyllyn), mutta muille ei juurikaan enää löydy paikkaa. Sen olen päättänyt että en osta noille enää lisää hyllytilaa. Tuolla siis majailee kasarit ja muusat, ja ahdasta on... Silkkejä ei voi laittaa noiden joukkoon, tuntuu että ne ei viihdy Silkit on tällä hetkellä eteisen pöydällä ja siihen mahtuu kyllä lisää

Arvokkaat säilyttää arvonsa, juu, eli varmaan olisi ihan fiksua keskittyä niihin. Harkita tarkkaan minkä haluaa ja ostaa vaan nukke tai kaksi vuodessa Luulen että se voisi jopa tulla halvemmaksi kuin ostaa vähän väliä näitä "sain halvalla"-tapauksia

Katsoin Ursula Kähärin tv:stä... jaa-a olipas melkomoinen kokoelma, mutta eipä siitä kyllä paljoa iloa ollut kun laatikossa olivat. Nähtävästi hänellä on kuitenkin jokin tila vuokrattuna noille nukeille säilytykseen, sillä tuskin omassa kodissa pitää tuollaista laatikkomerta.

Itellä tökkii ajanpuute rajan puutteen lisäksi. Tänä syksynä opintoja tulee ehkä vähän liikaakin, mutta jos saan kaikki suoritettua, niin ovatpahan sitte pois alta... välistä meinaa vain epäusko hiipiä, että näinköhän ehdin kaiken... mutta asia ja päivä kerrallaan.

Nukkeilu ja kaikki muu jää nyt vähemmälle... en edes muista milloin olen koskenut nukkeihin tai tehny re-roottausta tai muuta. Harmittaa

Onneksi nuo nuket odottavat ihan kärsivällisesti