Teatterinukkeja (Saapasjalkakissa)

Lukuisista pyynnöistä johtuen: "Piimänne sataa!"

Nyt en enää ihan tarkkaan muista, mutta olisivatkohan nämä nuket tehty vuoden 2004 hujakoilla. Nämä on ainoat mitkä mulla on aktiiviselta keikkailukaudelta jääneet itselleni. Koko tämä näytelmä lavasteineen on ängettynä kellarin kanakoppiin. Koko show mahtuu yhteen noin 100x70x30cm vanerilaatikkoon, jossa on pyörät alla ja kahva mistä kiskoin sitä perässäni.

Kävin keikoilla tämän näytelmän kanssa ympäri Suomea, ja olen esittänyt tämän näytelmän ainakin 150 kertaa.

Pohjoisin paikka missä kävin oli Savukoski, eteläisin Espoo, läntisin luullakseni Rauma, ja itäisin oli Imatra. Näytelmä oli suunnattu n.3vuotiaille ja sitä vanhemmille. Tuommoinen noin 5 vuotias poika oli ehkä se keskeisin kohdeyleisö.

Nuket on valmistettu puusta, vanerista kankaasta, vaahtomuovista ja sellaisesta sinisestä routaeristelevystä (styrofoam).

Päät ja kädet on vuoleksittu foamista ja päällystetty paperilla, maalattu peiteväreillä, ja lakattu spray-lakalla varovasti. Nuket on uniikki nukkeja, kokonaan käsin valmistettuja vain tätä näytelmää varten. (Nukkeja ei kierrätetä näytelmästä toiseen.) Hiukan niissä alkaa olla kulumisen ja rispaantumisen jälkiä vähän siellä täällä.

Kuvia klikkaamalla pääsee tarkastelemaan niitä suuremmassa koossa.



Ryhmäpotretti. Tässä näkyy hyvin nukkekatraan suunnittelemiseen liittyviä ideoita. Kaikki ihmishahmot on jollain tavalla saman muotoisia. Tässä näytelmässä tein kaikille tuommoiset linnun nokkaa muistuttavat klyyvarit. Kasvojen maalauksessa olen myös yrittänyt löytää jotain sellaista yhteneväistä kaavaa, että myllärin nuorin poika, eli Carabasin markiisi, on se perusväri, Siitä kunigasperheeseen päin väri on valkoisempaa vaalean siniseen taipuvaa ja hahmon iän mukaan harmaampaa, ja mylläriperheeseen päin mentäessä punaisempaa ja taas iän mukaan harmaampaa. Vanhin ukkeli on vanha isä mylläri, joka on jo aivan pölyn harmaannuttama ja iän kutistama.


Myllärit ovat säkkejä, ja samoja säkkejä hyödynnetään muualla näytelmässä ilman päitä. Päät ovat kiinni heftaneulalla. Mylläri poikineen vain vilahti näytelmän alussa, joten en erityisemmin panostanut näihin nukkeihin.






Kissa joka sai ristimänimekseen Koperniikkus. Pää on tässäkin foamia, mutta siihen on liimattu kangas päälle. Kankaan saumat on tungettu liiman kanssa foamiin tehtyihin viiltoihin. Mitään ei ole ommeltu. Kroppa on vaahtomuovia jonka päälle on puettu kissahaalari.


Kuningas Pottunokka Ensimmäinen. Ei käsiä, pelkkä vaahtomuovikeko, johon pää on laakeroitu kiinni. Tämä tyyppi ei trvitse kättä koko näytelmässä jote en sitten tehnyt sellaista. Nyt kun katsoin tota, niin vähän etäisesti näyttää Rowan Atkinsonille. "Hyvää päivää teidän armonne, Teidän majesteetillinen pottunokkaisuutenne!"


Prinsessa Hernenekku, Joka taitavasti on kietonut kuninkaan pikkusormensa ympärille. Yritin tehdä tstä mahdollisimman ihastuttavan. Omasta mielestäni onnistuin. Olen itsekin vähän pihkassa Prinsessaan.



Myllärin nuorin poika. Myöhemmin Carabasin Markiisi (Tai Marakassin Garpaasi, kuten kuningas häntä kutsui. Myös "Haravoisin Varpaasi" taisi olla näitä kuninkaallisia väärinkäsityksiä...)


Markiisi ja Prinsessa. Näytelmän lopussa nämä kaksi suutelevat toisiaan oikein piinaavan hitaasti, arasti ja nolosti. Tytöt katsomossa huokaavat ja pojilta pääsee erilaisia inhoa ilmaisevia huudahduksia. Lastentarhan tädit tirskuu ja kohottelee kulmiaan.


Paha Vihreänaamainen Noita, josta Vanha Mylläri varoitti poikiaan näytelmän alussa, ja joka sitten lopussa pelottelee kaikki henkihieveriin, ja jonka kissa sitten syö huijattuaan noidan muuttumaan hiireksi.
Toiseksi pelottavin nukke mitä olen koskaan tehnyt. Nukke on naamionukke. Vähän niinkuin huppari jonka ripustat hupusta päähäi roikkumaan niin että hupparin selkä osoittaa eteen päin. Hupun takaraivoon on liimattu tuo naamio, suun kohdalla reikä mistä näen ulos, ja omat käteni työnnän hihoista ulos ja kuristan Kissa Koperniikkusta.

Oliskohan siinä ollut kaikki.. Hmm Kysyttävää?

Taivas varjele ei ole tosiaankaan kysyttävää

Upeita hahmoja kaikki, varsinkin tuo kuningas on ihanan ilmeikäs. Ja prinsessa on suorastaan namupala ei ihme, että häneen ihastuit.

Herranen aika! Ihan tässä jää sanattomaksi.
Oletpas tosi taitava
Likka on just sopivan ikäinen ja se on ollut tosi intona kun ovat hoidosta olleet joku kerta katsomassa nukketeatteria. Voin vaan kuvitella miten innoissaan esitystäsi katsoneet lapset ja taatusti hoitotäditkin on ollut ja toi pelottava nukkehan on ihan piste iin päälle. Jälkeenpäin kotona kysellään voiko niin oikeesti tapahtua

Voi kuningas pottunokka
Miten kauan tuollaisen nuken tekemiseen suunnilleen menee?

Evangelina kirjoitti:

Miten kauan tuollaisen nuken tekemiseen suunnilleen menee?

Vähän riippuu mallista ja siitä tarvitseeko nukke käden vai tarvitseeko se käden jolla pitää pystyä tarttumaan johonkin, pitääkö silmien liikkua päässä vai miten..

Harjoitusnuken tekee suunnilleen päivässä, mutta tämmöinen ihan ehta esitysnukke vie viidestä kymmenen normaali työpäivää. Voi viedä enemmänkin tai jos on ihan yksinkertainen niin vähemmän. Tämän näytelmän tekemiseen taisi lavasteineen ja laatikoineen mennä kaikkiaan kolmisen kuukutta.

Joskus pään muodot löytyy foamista nopeasti ja joskus niitä taas joutuu haeskelemaan. Joskus vaatteeksi riittää rätti ja joskus on räätälillä teetetty ihan mitta-pukukin.. Jokainen nukke on yksilö ja tehty vain yhteen rooliin yhdessä näytelmässä.