Harmeja

Voi kissaa Mutta jos se on villikissa ei siitä ole kellekään lemmikiksi, se on oman polkunsa kulkija. Tai voihan joku semmoisestakin lemmikistä tykätä jota ei pahemmin paijailla ja silitellä
Ei sitä kyllä parane mennä itse ottamaan kiinni repii tosiaan ne silmät vielä päästä. Toivottavasti saat sen häkin millä sen vois pyydystää.
Meillä oli yks talvi kans joku kissa ilmeisesti ohikulkumatkalla. Asusti vajan alla ja saatiin se kyllä lihotettua hyvin talven aikana .Hyvässä karvassa oli ja muutenkin siisti mutta sen verran arka ettei sisälle uskaltanut edes kovilla pakkasilla. Tosin meidän oma kissa joku kerta pääsi karkaamaan pihalle ja ottivat sitten siinä erääkin ennenku saatiin oma katti taas sisälle. Kukaan ei liioin tiennyt mistä oli tullut (eikä tullut mieleen että ois voinu sitä kissa talolle viedä) No kevään tullen se jatkoi matkaa.... toivottavasti kotiinsa

Voi kissa raukka . Hyvä että ruokaa on tarjolla, jos pysyisi vähän enemmän aloillaan noin vajaakuntoisena eikä säntäilisi siellä täällä.
Toivotaan, että saat loukun ja kissan sinne.
Kyllä jotkut raihnaiset löytöeläimet saavat kodin. Eräs tuntemani eläinlääkäri otti kotiinsa hylätyn koiran, jolla oli vaivaa jos jonkinlaista (toinen silmäkin puuttui) -ja koiralla oli mukava elämän ehtoo rakastavassa kodissa.
Minä nyt haluaisin auttaa jokaista hädänalaista toukkaakin, ja sydämeni vuotaa verta kun kuulee tarinoita hylätyistä eläimistä Vieläkin muistan toissakesän, kun pihallamme käyskenteli hyvätuulinen pentukissa, jonka hännän pää oli repeytynyt ja luu sieltä sojotti. En saanut kisua häkkiin ja jatkoi matkaansa minne lie. Oli aivan mielettömän herttainen kisuli, puski päätäänkin minua vasten.

Peukut ja varpaat pystyssä kissan puolesta!

Kiitos teille

Soitin taas eläinsuojeluyhdistykseen; loukkuja ei ole edelleenkään mutta kun vapautuu niin sellaisen saan kyllä. Nainen siellä kehotti kysymään kaupungin ympäristöpuolelta, ja soitinkin sitten sinne. Eipä saa sieltäkään loukkua mutta sen verran asia eteni että sanoivat laittavansa viestiä tästä jutusta eläinsuojeluun. Yhdistys kun saa rahaa kaupungilta ja rahoittajan painostus saattaa panna asioihin vauhtia... Tietenkään eivät voi loukuksi muuttua mutta jospa vähän ahkerammin kyselisivät loukkujensa perään. Ainahan sitä kannattaa yrittää.

Onneksi on kesä, ei tarvi huolehtia pakkasista. Ja tosiaan, kissa saa tässä ruokaa -jopa niin paljon ettei jaksa syödä kaikkea. Aluksi se hotki ihan kaiken, monta purkkia, mutta nyt se on ruvennut jättämään osan lautaselle. Ilmeisesti huomannut että tarjoilu pelaa säännöllisesti. Se on myös alkanut ilmestyä useammin. Aluksi se tuli vain iltahämärissä mutta eilenkin se tuli jo päivällä. Ja se saa olla pihalla, kukaan ei sitä hätistä pois tai vaikka potki. Eli ihan ok sen asiat on vaikka surettaakin. Aika lähelle se päästää, se nappaa ruokaa lautaselta vaikka lautanen on mun kädessä. Niin lähelle en kuitenkaan pääse (enkä oikein edes uskalla) että saisin siitä pitävän otteen kiinni. Se sähisee aika taidokkaasti.

Olen odotellut että josko kissa jatkaisi matkaansa, mutta ei siltä vaikuta. Etenkään nyt kun se saa ruokaa. Tuijoteltiin tuossa toisiamme ja lupasin sille että panen sen asiat kuntoon.

Mulla on tosiaan paljon töitä, enhän mä edes voisi sitä loukkua vahtia kunnolla, mutta meidän äiskä jää sopivasti lomalle. Homma on delegoitu osaksi sille, tässä lähekkäin kun asutaan. Jos ja kun loukku saadaan niin täytyy ajoittaa niin että joku on lähes aina kotona.

Kyllähän niitä on sellaisiakin ihmisiä joille kelpaa puolikuntoinen lemmikki, mutta toki heitä on vähemmän. Ihan virkulta tuo kissa tuntuu. Syö ja liikkuu hyvin. En tiedä mikä sen kohtalo tulee olemaan, eläinlääkäri päättäköön kun on asiantuntija. Mulle tuo kissa kelpaisi kyllä jos voisin ottaa.

Lasten ja eläinten kaltoinkohtelu saa mut näkemään punaista. Ne on puolustuskyvyttömiä ja muiden armoilla. Enpä viitsi tässä kirjoittaa mitä soisin niiden rääkkääjille tehtävän.

Ihana kuulla, että kissa viihtyy teidän pihapiirissä ja saa hyvää huolenpitoa osakseen.

(Eläinrääkkääjistä ihan sama painokelvoton mielipide....)

Hienoa! Kisulin vointi siis parantunt!
Kissat ovat ihania, vaikken itselleni ottaisikaan kissaa.


Huomasin äsken, että miten entisen kumppanin naimisiin meno voi sattua niin paljon, vaikka mein erosta onkin vuosia..

Voihan harmi Siama. Nyt terassille ottamaan yksi neuvoa antava, aurinkokin paistaa sopivasti. Ja sitten nukkeja kuvailemaan -johan unohtuu tuollaiset asia (tai ainakin saa ajtukset muualle...)

Taidampa tehdä niin

Jaksamista!

Siama, kyllä se vaan sattuu Tuntuu yllättävän pahalta nähdä ex onnellisena jonkun toisen kanssa. Ehkä sitä itsellä on tunteita vielä jäljellä, tai sitten ei, mutta onhan niistä ainakin muistot joka tapauksessa. Parempi keskittyä johonkin muuhun -vaikka nukkeihin

Ja koska täällä näitä eläinystäviä riittää niin päivitys pihalla pyörivän kissan tilanteesta: loukkua en ole onnistunut saamaan, eläinsuojelu on jossain loukuttamassa kissanpentuja. Jotenkin olen alkanut epäillä että kissalla kuitenkin on koti Se on takkuinen, mutta vaikka se on pitkäkarvainen, se ei ole aivan takussa. Lähinnä yksittäisiä takkuja peräpäässä. Ja se pään kolhukin on siisti, ei mitenkään verinen tai likainen. Kissa päästää hyvin lähelle ja pyörii pihalla ovien edessä, en tiedä tekisikö villikissa niin.

Eilen kissa tuli ja näytti aika hyvältä. Edellisenä yönä oli satanut rankasti ja tuo kissa ei ollut kastunut. Tiedän kyllä miltä kissa näyttää jos ei sitä kuivata kunnolla... Tietysti eläin osaa etsiä sateensuojan mutta onhan luonto märkä vielä pitkään sateen jälkeenkin. Eikä se viime aikoina ole ollut edes mitenkään erityisen nälkäinen. Syö kyllä mutta ei ahmi.

Ennen kaikkea: meidän äiskä oli tänään nähnyt tuon saman kissan juoksentelevan joidenkin lasten kanssa tuolla vähän matkan päässä. Villiintynyt kissa tuskin tulisi edes lähelle häliseviä lapsia (mun kotikissakaan ei tulisi). Äiskä oli kysynyt lapsilta kenen kissa se on, mutta lapset olivat vain tuijottaneet häntä suu auki ja sanoneet lopulta etteivät tiedä.

En tosiaankaan osaa yhtään sanoa onko kissalla kotia vai ei. Joka tapauksessa, kissa ei anna kiinni. Täytyy nyt antaa sille ruokaa ja tarkkailla tilannetta. Jatkan kyselemistä jos joku sen tunnistaisi, ja jos joskus onnistun sen loukun saamaan, yritän napata kissan sillä. Ei sillä kesäaikaan mikään hätä ole, ja täällä se saa ruokaa ja saa makailla tuossa pihalla kaikessa rauhassa. Jospa se kesän aikana kesyyntyisi sen verran että saisin sen kiinni ilman loukkua... Tai sitten se jatkaa matkaansa yhtä mystisesti kuin tulikin. En viitsisi sitä turhaankaan loukuttaa jos sillä onkin koti. Omistaja ei ehkä osaa etsiä sitä löytöeläinkodista.

Yritän olla surematta ja huolehtimatta, eihän se kissaa auta millään lailla. Teen sen eteen minkä voin ja aika näyttää miten tässä käy

Koska itse olen irtokissoja vastaan (niitä uhkaavat kuitenkin autot, leikkuupuimurit, villieläimet, ilkeät ihmiset jne jne) niin minä itse häkittäisin joka tapauksessa ja toivoisin turvallisempaa elämää toisessa kodissa.
Tiedän tiedän tiedän, että tämä on ikuisuuskysymys: salliako kissojen olla vapaina vai pitää ne sisäkissoina -ja siitä saa aikaiseksi aikamoisia sananvaihtoja....
Tiedän kissojen luonteen ja olisi ihanaa antaa niiden seikkailla metsissä ja antaa niiden saalistaa. Mutta totuus ikävä kyllä on se, että useimmat vapaana liikkuvat kissat saavat jos jonkinlaista kolhua vapaana liikkuessaan. Meidän kuusi kissaamme ovat kaikki sisäkissoja ja niillä on ulkohäkki (nykyinen on pieni, seuraavaan asuntoon tuleekin huomattavasti isompi). En pystyisi nukkumaan öitäni, jos yksikin kissa olisi vapaana jossain teillä tietämättömillä.... En tosiaankaan halua löytää kissaani ojan pientareelta auton tönäisyyn kuolleena Eikä pidä unohtaa sitäkään, että jotkut inhoavat vapaina liikkuvia kissoja niin paljon, että asettavat tontilleen myrkkyansoja (isoäitini kissa kuoli tällä tavalla, kiitos rajanaapureiden).

Toivottavasti tästä asiasta ei tule kissatappelua tällä foorumilla. Olen tätä mieltä ja tiedän että moni ihminen ajattelee toisin (ja toisaalta ymmärrän sen). But safety first

Juu, siis ihan varmasti aion kissan loukuttaa kunhan sen loukun onnistun saamaan. Olen myös tehnyt kissasta ilmoituksia lähikauppoihin ym. Loukkua siis odottelen, mutta vaikuttaa huonolta. Olen monesta paikasta kysynyt ja aina ne on jossain käytössä eikä ole tietoa milloin sellaisen voisi saada. Odotellessa teen kaiken voitavani kissan eteen. Tänä aamuna se antoi mun silittää päästä kevyesti. Elättelen toivoa että se tottuu muhun niin ettei loukkua edes tarvita. Jospa se antaisi kiinni tuosta vaan! Tällä hetkellä se ei kyllä vielä onnistu.

Meillä on ollut kissoja mun koko ikäni. Aluksi ulkona vapaanakulkevia, mutta 2 auton alle jääneen kissan jälkeen vain sisäkissoja. Ovat ulkoilleet hihnan päässä ja niin tekee mun omakin kissani. Samoin meidän äiskän kissat ja monen muun sukulaisen ja tutun kissat. Ei, ei todellakaan ole kiva käydä korjaamassa kissa tienposkesta Ja yksi tuttumme kertoi myös että heidän kissa oli myrkytetty.

Kissa on hyvin vapaa sielu ja tietysti sen etu olisi voida juoksennella vapaana. Riskit vaan on kovat. En hyväksy minäkään irtokissoja. Jossain tosi, tosi syrjässä maalla ehkä, mutta en kaupungeissa tai taajamissa missä on paljon liikennettä ja ihmisiä. Mulla on oma kissa ja kissoista tykkään kovasti -mutta en silti tykkää että vieraat kissat käyvät tarpeillaan kukkapenkissä jne.

Juu, tästä saa riidan aikaiseksi mutta jokaisella mielipiteensä. Olkoon jokainen mitä mieltä tahtoo kunhan pitävät huolta lemmikeistään

kissat ja koirat, niistä saa yleensä aina tappelun palstalla kuin palstalla... itse olen sitä mieltä että omistan tulee huolehtia lemmikistään. Itsellä ollu sekä kissoja että koiria ja nykyään tekee pahaa katsoa kun ihmiset pitää koiria tulikuumissa autoissa ikkunat pikkasen raollaan

Harmia tuottaa tällä hetkellä runsaasti se, että onnistuin viime viikolla käräyttämään ihoni kun en hoksannu ottaa huomioon että toisilla voi vierähtää kauemminkin asioilla olo kuin itsellä nyt sitte on kesän hellepäivät käsillä ja enpä tiedä miten päin olla ku iho on jo nyt huonossa kunnossa arghhh ei kait auta ku koluta varjoja...

Lisäksi harmia tuottaa se, että aikaa ei oikeen riitä mihinkään, kaikkia juttuja aloitan ja melkein kaikki jää kesken... lisää tunteja vuorokauteen het pyydän.

Varmaan ensimmäinen kesä kymmeneen vuoteen, kun en ole vielä itseäni polttanut. Se on kyllä äärimmäisen inhottavaa, varsinkin jos polttaa selän -nukkuminen on niin tuskaista! Tänä vuonna olen heti ensimmäisistä päivistä alkaen käyttänyt lasteni 30suojakertoimista voidetta -minun käsivarteni nimittäin reagoivat nopeasti aurinkoihottumalla ja se ei ole kaunista katseltavaa.
Paranemisia Maaritille ja muista aurinkorasva!

juuh mä käytän yleensä aurinkorasvaa jonka suojakerroin on 50+, mutta tällä kertaa pääsi lipsahtamaan... kyllä on kuulkaa ollu tukala päivä tänään ku on ollu pakko pitää "liikaa" vaatetta päällä, toivottavasti ensi viikolla jo helpottaa ja pystyy olemaan pikkasen vähemmällä vaatetuksella... muutoin tulee tukalat oltavat.

Tänään pitäisi saada yksi re-roottaus valmiiksi... toivottavasti saankin, tulee tyttären winx-leikkeihin uusi nukke

Mä en juurikaan auringossa viihdy. Kutiaa, nahka palaa ja muutenkin tukalaa. Sellainen puolivarjo on hyvä Vaikka en kesäihminen olekaan niin kesällä on hyvä kuvata neitejä ulkona ja onhan nuo valoisat illat mukavia.

Minä olin ennen oikea kissa -vähänkin jossain aurinkoa pilkahti niin siellä vaudilla lämmittelemässä! Liekö vanhuus tähänkin asiaan vaikuttanut, mutta nyt viihdyn parhaiten puolivarjossa -tulee tukala olo todella nopeasti auringossa. Ja tietysti kun vanhemmiten tämä ihokin rupeaa olemaan vähemmän suloisen sileä , niin parempi ollakin auringonsäteiden tavoittamattomissa... Ei kyllä voisi kuvitellakaan lähtevänsä nykyään jonnekin aurinkolomalle etelään, lapsena sellainen oli taas unelmien täyttymys.

Läträän aurinkorasvalla (suojakerroin vähintään 30) reilusti silloin harvoin, kun istun auringossa lukemassa. Olen näet "sisäilmaihminen" (en ulkoilmaihminen ), palan herkästi enkä juuri rusketu.

Miä en millään enää rusketu.. Pari vuotta takaperin rusketuin hyvin, mutta nyt en. Julkisille rannoille mennessä saa kantaa lumisokeusvaarasta kertovaa kylttiä!

Toi kyltti oiskin aika hyvä mullekin
Mä rusketun melkeimpä sitte vasta ku ensin palan. Ja on tullu sen verran monta kertaa elämän aikana palettua ja kärsittyä kipeestä nahasta että yritän kyllä muistaa rasvan nykyisin. Ja oon sitte mieluummin valkonahka.
Ja hei eikös se ihokin pysy nuorempana ku ei rusketu (eikä tietenkään pala) eli valkonahat kunniaan!

Olen aina vaan yhtä valkoinen Ja kyllä, valkonahat kunniaan. Entisaikaan vain piiat ym. maatyöläiset oli ruskeita

Täällä pyörivän kissan tapaus jatkuu... Nyt tulisi loukku, mutta eläinsuojelun terveiset on seuraavat: kissa on heti lopetuslistalla Olen päässyt niin pitkälle että se antaa silittää, ja tänään törmäsin siihen yllättäen keskellä olohuonetta Molemmat säikähdettiin ja kisu sai mahanaluksen jalkoja täyteen. Niin lähelle se ei päästä että saisin siitä pitävän otteen, enkä oikein haluaisi raapimispuuksi... Sen verran tuttavallinen se on, että villikissa se EI ole. Joko se on kova kulkemaan tai sitten sillä on huono koti.

Äiskän ja eläinsuojelun kanssa tätä ollaan pohdittu ja homma on nyt kutakuinkin jäissä. En tiedä mitä tehdä. Symppiksen oloinen kissa. Jos omani sen hyväksyisi, ottaisin sen heti itselleni. Aiotaan nyt seurata tilannetta. Kun ilmat huononee, nähdään lähteekö kissa jonnekin. Se ei ole mikään pentu, jossakin sen on täytynyt viettää ainakin edellinen talvi. Viime talvi oli ankara ja lunta oli älyttömästi, se ei olisi selvinnyt jos sillä ei olisi ollut mitään suojaa. En asu maalla, mutta ei maaseutu kaukana ole, kollit kulkee kyllä pitkiäkin matkoja. Se saattaisi majailla jossain navetassa tms. Ja nyt kun on ollut kauhean kuuma, sitä ei ole hirveästi näkynyt. Eli missä se viettää aikaansa?

Jos se aina vaan pyörii pihapiirissä, katson mitä oma kissani tuumisi jos se tulisi meille... Tiedän kyllä ettei neiti hyväksy mutta hei, ihmeitä tapahtuu... Ja jos ei tapahdu, niin onhan se lopetusmahdollisuus olemassa Olen antanut kissojen tuijotella toisiaan pihalla, ja toivon että pikkuhiljaa.......... Jos sitä kisua näkee aina vaan enemmän ja jos se sitten ihan kuin huomaamatta jäisi....

Ei kukaan teistä halua sitä?

Tuike, onko varmaa, että kissa ei ole jonkun naapurin kissa? Meidän toinen kissa käy vaan illalla joskus yhdeksän jälkeen kotona syömässä ja muuten viettää kaiken ajan jossain muualla. Tosin me asutaan aika maaseudulla.

Ei tosiaankaan ole varmaa Se on takkuinen, mutta pitkäkarvainen kissa takkuuntuu kyllä kun juoksentelee pitkin maita ja mantuja. Päässä sillä on kolhu ja sen puoleisella silmällä se ei ehkä näe. Mutta eipä siinäkään mitään, pärjäähän sitä yhdelläkin. Se on vaan niin rähjäisen oloinen, ei ainakaan hyvinhoidettu.

Mulla on ilmoituksia lähikauppojen seinillä ym., ja olen kysellyt ihmisiltä, mutta ei vaan kukaan tunnista. Sen takia nyt odottelen ilmojen muuttumista; jos kissalla on paikka minne mennä, ei se kylmässä/märässä viitsi ulkona värjötellä vaan menee mukavempaan paikkaan.

Hankala tapaus. Huolettaa kauheasti ja en tiedä mitä sille pitäis tehdä. Etenkin nyt kun eläinsuojelusta tuli tappotuomio. En halua lähettää sitä surman suuhun jos sillä kuitenkin on koti. Vaan millainen koti..? En osaa sanoa mitään.

Niin totta, voihan se olla, että se on joku heitteille jätetty tai sitten joku kulkuri kissa. Hankala tapaus. Meillä kissat yleensä kaikki ollu sellaisia kuljeskelija luonteita. Välillä ei näy viikkoon ja sitten ilmestyy oven taakse maukumaan ruokaa. Yks kissa muinoin oli kaks kuukautta poissa. Oltiin vähän järkyttyneitä ku kissa tulikin takasin. Luultiin, että kettu vieny.

Nyt meidän toinen kissa on harvinaisuus. Se ei lähde koskaan kotipihasta pois ja tulee heti kun huutaa. Mielellään viettää kaiken aikaa sisällä.

Aika kinkkistä tosiaan. Ei sitä ihan herkästi surmansuuhun haluaisi lähettää. Jospa sinun kissasi tosiaan oppisi hyväksymään kaverin -yleensähän kissoilla on hauskempaa kaksin (tosin meidänkin yksi kissamme haluaisi todellakin olla se yksi ja ainut... sähisee kaikille muille, mutta ei sen pahempaa kuitenkaan.)
Ottaisin sen kisun sieltä teidän pihaltanne heti meille, mutta kuusi asustaa nyt jo meillä -ei mahdu enempää (vaikka isompi talo ostettiinkin, niin ei se ikävä kyllä kartano ole).
Voi voi, toivotaan todellakin että kaikki kääntyy parhain päin!!

Kävin tänään minun lapsuuden barbi/bratz laatikkoa läpi, kun etsin tavaraa tulevaan nukketalooni. Löysin muutamia ehkä käyttökelvollisia tavaroita, mutta muistan, että minulla oli oranssi lasiae sittävä oikeasti muovinen kahvikuppi setti. Löysin kaksi lautasta, mutta en kuppeja ollenkaan. Minusta kun vielä niitä oli enemmän kuin kaksi. En tajua missä ne kupit on ja ne on nyt pakko saada maalattavaksi. Pitää kääntää koko huone ympäri