Harmeja

Arvostan kissani oikeutta sen elämään ja eutanasia ei kuulosta houkuttelevalta (vaikkakin lopussa pakko). Katson kissaani silmiin, ja uskon tietäväni, milloin se ei enää jaksa. Olemme hyvin läheisiä.

Nyt se käy ulkona ja on iloisenkin tuntuinen, joten ei ole aika riistää elämän pätkiä, mitä sillä on jäljellä.

Yksi toinen eläinlääkäri sanoi, ettei pelkällä ultralla voi olla 100% varma, onko syöpä. Tarvitaan koepala. Tosin ultraaja oli erittäin pätevä ja jopa tunnettu, että uskon kyllä diagnoosiin. Joskus samankaltaista ultrassa näkyvää kasvustoa voi aiheuttaa suoliston ympärille pelkkä ärtynyt suoli.

Samoin minulle tämä toinen eläinlääkäri puhelimessa kertoi, että on paljon kipulääkkeitä ja jopa sytostaattiruiske 1 krt/kk, jolla syövän eteneminen voidaa estää. Täytyy tutkia vielä näitä mahdollisuuksia.

Paljon voimia kissapotilaille ja niiden omistajille!

Santra, toivottavasti et pahoittanut mieltäsi, en todellakaan tarkoittanut että kissasi on lopetettava nyt ja heti! Itsekin käyttäisin kaikki mahdolliset vaihtoehdot jos olisi omasta kissastani kyse Eihän rakasta ystävää tuosta vain piikille viedä, vasta kun on ihan pakko. Tsemppiä teille

Mä olen kans kuullut 2 eri eläinlääkäriltä ettei ultra ole satavarma. Esim. omalla kissallani on näkynyt ultrassa rakossa "kasvain" -joka siis olikin vain rakon seinämä vähän rutussa.

Onpas vain ollut huono viikko olla kissa

Tuike kirjoitti:

Santra, toivottavasti et pahoittanut mieltäsi, en todellakaan tarkoittanut että kissasi on lopetettava nyt ja heti! Itsekin käyttäisin kaikki mahdolliset vaihtoehdot jos olisi omasta kissastani kyse Eihän rakasta ystävää tuosta vain piikille viedä, vasta kun on ihan pakko. Tsemppiä teille

En pahoittanut. Olen vain jutellut puhelimessa kolmannenkin eläinlääkärin kanssa, joka kissaa ei ole nähnytkään, ja hän suositteli lopettamista, eikä kannustanut aloittamaan (kalliita? en tiedä, paljonko maksaa) sytostaattihoitoja, kun kissa ei kuitenkaan parane enää. Silloin tuntui siltä, että sain melkein kinastella siitä, mitä teen kissalleni ja pennosilleni. Ehkä kaikilla on tapana lopettaa eläin, ja Suomessa on vain 1 eläinlääkäri(asema), jossa yritetään hoitaa hieman toivottomiakin tapauksia. Melko usein ihmiset varmaan kavahtaa syöpää, ja pian puhuvat lopettamisesta, jotta kissa ei joudu kärsimään. Hyvää ihmiset tarkoittavat, mutta haluan itse vastata, että elettyäni jo 11 v. näiden kissojen kanssa tiivistä "perhe-elämää", niin uskoisin, että kissa pystyy kertomaan, milloin riittää. Uskon, että ne vaistoavat, kun niitä viedään piikille, ja joskus saa lukea kertomuksia, kuinka kissa laittoi hanttiin. Kuolema pelottaa kaikkia eläimiä ja useampia ihmisiä.

Usein pelkästään se, että ei ole antaa juuri sopivaa ruokaa (nirso) pariin päivään, saattaa heilauttaa kissan systeemiä niin, että laiheliini kissa kuivuu, eikä sitten maistu enää mikään ruoka. Nyt kun on ollut pitkään päällä diagnosoimaton vatsatulehdus, niin ehkä siitä toipuminenkin vie aikansa. Luulivat, että oksentelu johtuu munuaisista.

lemmikkieläimestä luopuminen ei ikinä ole helppoa. Kun vein koiramme viimeiselle matkalleen en oikeestaan saanu mitään tukea tilanteessa. Jotenkin jäi kaikumaan eläinlääkärin kommentti, että haluatko kuitin... sanoin että en todellakaan halua enää muistuttamaan asiasta. Kuitenkin koiruuden kanssa tuli reilusti toistakymmentä vuotta oltua yhdessä ja viimeisen kesän ja syksyn aikana huomasi sen, kuinka koira ei enää jaksanut. Näkökyky oli mennyt, pissa saattoi nukkuessa tulla alle... mutta niin mielellään oisin vielä koiran pitäny, mutta järki sanoi että nyt on se aika.

Toivottavasti kisu tulee kuitenkin kuntoon ja ultrakuvat on tulkittu väärin. Tsemppiä.

Uskon, että herkkä omistaja vaistoaa eläimestä, milloin tuska saa riittää. Varmasti, kun kärsimysten taival oli jatkunut koirallasi (ja itselläsi) jo kauan, että tiesit, että oli jo aika.

Itse mietin, minne hautaisin kissani sitten joskus, kun en asu omassa kodissa, jossa olisi piha, enkä tätä nykyistä asuntoa koe kodikseni, että tänne haluaisin haudata.

No, kun ihmisenkin murtumaa voidaan pitää jännetulehduksena vaikka miten pitkään ja suolistokuoliota pidetään anoreksiana, niin varmaan kaikkia vihrearviointeja voi tulla. Hyvä saada useampi tutkimus ja mielipide, ja seurata potilaan vointia. Toivomme parasta!

Mutta minne eläimen voi haudata? Jossain on kyllä ihan eläinten hautausmaitakin? Virallisestihan mitään tuhkiakaan ei saisi minne tahansa sirotella ( ja kuka sitä valvoo?) eikä varmaan lemmikkejä ihan pihoille haudata. Paitsi kuka tulee kieltämään jos omakotitalolainen jonnekin omalle pihalleen...tosin se voi olla henkisesti raskasta? Voiko jonnekin kivaan metsäpaikkaan ( salaa)? Ite olen ainakin haudannut oravia, pupuja!! metsään ja tienposkeenkin, kun lenkillä näitä tulee vastaan ( no joskus autoillessakin) enkä todellakaan halua että jää siihen varisten nypittäväksi. Yhden bussipysäkin viereen jäätyneen kisun - kun sitä ei kukaan korjannut pois! kävin kerran ottamassa muovipussiin ja hukutin pieneen lammikkoon.
Noi pupujen hautaamiset oli tosi raskas paikka, kun tykkään pupuista ihan äärettömästi. Ne oli ihan pienen pieniä pupuja, näin kun yhden yli ajoi musta paha bemari, ja kunhan siittä tokenin niin hautasin elämänsä alkutaipaleella loikkineen reippaan pikku pupun lenkkitien varrelle, semmoisen pienen puun ja kiven viereen niin muistan paikan aina. Toinen pupuraukka oli vielä pienempi, semmoinen oravan kokoinen jolla korvatkin oli pikkurillin kokoiset. Se vasta kamala paikka, kannoin pupun suojaiseen lehtoon ja tein kolon ja peitin. Yleensä laitan sinne aina pari tikkua niinko ristiksi, ja taitan pari kukkaa. Plus mutisen pienen rukouksen. Ihan älytöntä varmaan, mutta näin mun pitää tehdä.
Mutta kiitos yhden lapsena nähdyn kammottavan elokuvan, kuolleita lintuja päin en uskalla katsoakaan!

Oman rakkaan lemmikin hautaaminen on varmana juuri noin kova paikka, mutta "hautajaiset" rauhoittaa, kun tulee tehtyä hyvä teko ja palvelus eläimelle.
Päivän iltalehdessä on muuten tosi suloista juttua eläimistä "töissä" ihmisiä auttamassa. Ulla-laama toimii terapeuttina, ja Esko-kissa on vanhusten kaverina

Eiköhän noita voi haudata minne haluaa -ja varsinkin jos ei kysele keneltäkään Maatuvaa tavaraahan me ollaan. Teet, tempokisu, tosi nätisti

Santra, sama juttu täällä; oma piha mulla on mutta asun vuokralla ja vaikka olenkin asunut tässä jo pitkään, muutan varmasti jossain vaiheessa pois. En halua että oma kulta jää sitten tänne. En tiedä, ehkä otan tuhkan talteen. Mun logiikan mukaan se vain kuuluis muualle kuin purkkiin hyllynreunalle...

Yksi eläin- asia jäi todella ihmetyttämään.
Oliko eilen telkkarissa ohjelma, jossa juttua hevosen omistajan ja tallinomistajan kiistasta. Hevoset, ( en muista nimiä) 2 lämminveristä oria, oli toisen ukon tallissa ikäänkuin "panttina", mutta omistaja ei halunnu maksaa ja haki hepat pois.
Ja oli lopetuttanut ne 30.11.2012, kuulemma TERVEET NUORET oriit.????!!!!
Toimittaja haastatteli Suomen Hippoksen jotain naispuolista ihmistä, joka totesi että ihan oikea päätös, jos hepoilla ei ole "tulevaisuutta" ja ne joutuvat maailmalle kiertämään, niin paras vaan lopettaa.
?
Toimittaja ihmetteli vielä että olisiko hepat voinut vaikka antaa jonnekin ilman?
Oli erittäin itsekäs hevostenomistaja, kun minä en saa pitää niin ei saa kukaan muukaan lällätilää! Itteään vaan ajatteli, ei hevosten parasta.
Mun käsittääkseni eläimen saa ja pitää lopettaa jos se kärsii, on hyvin sairas tai joku vamma mikä ei parane, kuitenkin sillee pakko-tilanne.


- - -

Oma harmini hampaiden - tai niiden puuttumisen kanssa jatkuu. Tämä on jo ihan uskomatonta, yhtä pitkää kun leveetä ja enemmänkin.
Vaikka sain sekä potilasvakuutuksesta että potilasvahinkolautakunnalta myönteiset päätökset että he korvaavat korjaushoidon, niin ei. Ei etene.
Kävin keskussairaalan suosittelemassa paikassa, siellä TempoDentissä. Lääkärin piti tehdä hoitosuunnitelma, ja vakuutus vaati siihen uudet röntgenkuvat ja kipsimallit, ja lapussa oli siis että vakuutus maksaa. Lääkäri EI ottanut kuvia eikä kipsimalleja, katsoi vähän suuhun ja siinä se.
Toki otti ientä ja kieltä hiertävän 2 hammaskruunun mötikän pois.
Mutta lasku tuli mulle. TOki vakuutus sen lupasi maksaa, mutta piti itse ensin. Jos tämä näin menee, niin ei etene. Suuhun katsominen - kuulemma laaja perusteellinen purentafysiologinen tutkimus ja hoitosuunnitelman teko oli 208e. Entä jos tehdään jotain juurikin niitä hammaskuurunuja!
Ja nyt odotellaan. Että vakuutus toteaa ettei riitä ja halutaan ne kuvat sun muut.
Kuvittelin että jatkuvasti ikienen ( tai siellä jossain) tulehdusta pukkaava se 2 kruunun mötikkä kun poistettiin, niin helpottaisi. Mutta ei. Nyt on taas ien ihan turpea, KIPEÄ! ja kosketusarka, ja hyvä kun puhua voi. Se on mun käsittääkseni varmaan kuitenkin ne ruuvit ( eli implantit) jotka on siellä ja tekee tulehduksen.
En usko että näitä voi ottaa pois samalla tavalla kun hampaan juuria, nää pitää leikata pois. Joka vaatii taas sen erikoislääkärin, ja nelinumeroisen hinnan jossa eka numero ei ole ykkönen.
Mulla on just nyt tiukkaa muutenkin, kun kaikki joulunpyhät menee mun työvuoroista pois, ja joulukuu on vaan 10 työpäivää. No on kolmekin työpäivää mulle tärkeitä! kun yhteensä on 13.
Virolainen kollega ( jolloin mulla EI ole töitä) olisi ihan hyvin voinut pitää välipäivät joululomaa ja olla kotona perheen kanssa!

Ja kilpirauhanen ei oikein toimi. Lisättiin lääkitystä, jos ny pysyisi jotenkin hereillä, nimittäin unentarve on ollut aika infernaalinen. Normisti nukun 5 tuntia, nyt olisi kepeesti mennyt 12tuntia.
JOS patterit antaisi nukkua. Meillä nimittäin taloyhtiön uusi nuori dynaaminen diplomi-insinööri-puheenjohtaja on heti laittanu tuulemaan ja kaikenlaista höhlää uudistusta pukkaa.
Uusittiin ulko-ovet, ne on niin painavat etten meinaa saada auki, ja kun tuun fillarin kanssa niin tekee tiukkaa. Pyörävajan kautta ei pääse, kun pyöriä on siellä niin sikin sokin etten pääse läpitte kulkeen. Omani vien nimittäinomaan kellariin.
No tehtiin joku patteriremontti. Nyt nää on sillee että asennossa 0-4 patterit on jääkylmät. Asennossa 5 tulikuumat. No, pidän muutenkin nollassa kun lämpöä on siltikin +24 astetta. MUTTA makuuhuoneen patteri sihisee jatkuvasti , ikäänkuin tietokone olisi auki. Ja öisin saattaa tulla hätäsireenin oloisia 5-10minuutin patteriulinaa, toissa-aamuna sitä oli puolen tunnin välein ajalla 04-07.
Isä kävi kattomassa patteria, mutta ei "ilmaus" auttanut. Isännöitsijä ei ole puuttunut.

Jaha, ja näköjään on vähä kuumetta, ton hampaan takia. 3 antibioottia ny syön ja särkylääkettä.

ONNEKSI aika kuluu mukavasti nukkeja järjestäen ja kuvaten sun muuten. Kun ei ole talvikelit pyöräilemään insprioineet, ja ei ole jaksanut ( juuri toi väsymys ja aiemmat kipeenä olot).

Semmoista.
Ehkä tämä tästä vielä joskus iloksi muuttuu, tai toki muuttuu! mutta on välillä hieman harmillista..

No johan on!
Toi hammasasia olis minusta kyllä tosi tärkeä saada hoidetuksi. Toivottavasti jaksat taistella eri instanssien kanssa! Eihän noin voi jatkua. Hampaat on sen verran tärkeät että purukalusto pitää saada kuntoon! Ja kyllä, virolaiset edes jouluksi kotiin

Tavallaan ymmärrän sen että eläin lopetetaan jos se jäisi muuten heitteille. En tietenkään hyväksy mutta ymmärrän sen. Sitä en vaan ymmärrä miksi sitä käytetään helppona ratkaisuna sillä varmasti usein löytyisi jokin muukin ratkaisu kun joku näkisi vähän vaivaa. Sääli että terveitä elukoita lopetetaan jostain tuollaisesta syystä

Täällä oli yhteen aikaan kanssa tuota patteriulinaa. Se tuli aina talon päädyssä olevasta päiväkerhotilasta ja kaikui putkistoja pitkin ympäri taloa. Ei ehkä samanlainen juttu, sillä se loppui aina kun sitä säätömutikkaa käänsi johonkin suuntaan -että jos se oli liian kylmällä/kuumalla niin huuto alkoi (talkkari tiesi kertoa). Sitten kerran menin sinne kerholle kun olivat paikalla ja sanoin että tehkää nyt s--a jotain, tulen hulluksi jos se vielä jatkuu. Siellä oli joku tätsy joka katsoi minua suu auki eikä tuntunut tajuavan yhtään mitään, ei edes sitä että se ulina tuli heiltä vaikka pelkästään jo ovella se meteli oli ihan mieletön Täti kysyi vaan multa että mikä meteli, mitä hän muka voisi tehdä. Ja katsoi minua kuin taivaasta pudonnutta ihmettä. Käytiin kutakuinkin seuraavanlainen keskustelu:
Minä: Täältähän se tulee, teidän pattereista. Ettekö te kuule?
Hän: No kyllä jotain taitaa kuulua..?
Ja siis koko ajan sellainen palosireenimäinen ääni. Täti oli kai vähintään puolikuuro.
Minä: Tee nyt jotain, ettehän tekään voi olla tässä metelissä.
Hän: Mitä minä teen?
Minä: Jospa kokeilisit kääntää patteria pienemmälle tai suuremmalle?
Hän: Kumpaan suuntaan käännetään?
Minä: Ihan kumpaan vaan!!!!!
Täti tallusteli hitaasti ovelta sinne jonnekin ja kas! ulina loppui kuin seinään. Kun hän tuli takaisin ovelle, hän oli edelleen yhtä tietämätön -tai sitten lasten kerhon pito on niin rankkaa että muuta ei jaksa/tajua.

muutaman viikon ajan on harmittanut ajatus siitä, että kun aloitin tämän nukkeilun niin mikä tahansa kirppikseltä (suht edullisesti ja hyväkuntoinen) nukke lähti mukaan. Nyt niitä on sitte vaikka ja kuinka... pitäisi alkaa käymään läpi niitä ja laittaa kirppikselle. Mitä luulette onko järkevämpää myydä nuket yksitellen vai laittaa pussehin niin että mukana on joku "tärppi" ja sitte muutama huonompi... ns. kopio nukkeja ei ole... arghh ku ois osannu silloin aluksi jo päättää keräilyn suunnan eikä sortuilla sinne tänne :/

Maarit, jos nukkeja TUNTUU sulla olevan liikaa, käy katsoon "Älyttömyyksiä" -topicista onko paljon, vai ei?

Itse kun olen laittanut myyntiin kimppaan, niin sitten ollaan pyydetty niitä artikkeleja erikseen.
Myyjän kannalta on usein kivempi että saa tavaraa kerralla pois enemmän.
Mä ehdotan että laitat myyntiin erikseen ja kaupanpäällistä mukaan ( jos menee samaan postimaksuun), tai eka tavara hinnalla 200e ja seuraava puoleen hintaan alkuperäishinnasta.
Nukkeja varmaan erikseen kannattaa myydä, ja vaatteita siten että tulee sopivaa yhdistelmää mukaan??

Ostaja taas ei välttämättä halua kun juuri sen minkä tarvii eikä halua maksaa muusta, mutta kaupanpäällisistä ylläreistä tulee kiva mieli.

Ai joo harmeja. No minnekäs ne katoaisi. Ientulehdus ( tai joku) ei tunnu hellittävän, ja antibiooteistä ( tai tulehduksesta) on tullut ihan järkyttävän huonovointiseksi. Kun muutenkaan ei voi oikein syödä ja nyt sitäkään. Aamulla menee 2 leipää jos sen jälkeen menee vielä lepään. That´s it ja sit jotan näykkimistä. Miten ihminen voi mennä näin huonoon kuntoon???



Patterit sihisee edelleen. Sihisee muillakin, mutta kuulemma kukaan ei halua valittaa tai huomauttaa ettei saa ikävän ja vaikean ihmisen mainetta! Äitee varoitteli muakin, totesin että ei tässä ole mitään menetettävää kun taloyhtiön puheenjohtaja ( nuori diplomi-insinööri nainen ) inhoo mua jo nyt. ( Parkkeeraat väärin! minä en mahdu. Kävin kattoon ja oma mazda oli ihan ruudun keskellä. Totesin että mitä ostit noin ison auton...pakko oli sanoa!) Heti kun isännöitsijä on kotona meen sanoon, silläkin uhalla että oon ikävä. Täällä taloyhtiössä on ihan oudosti, oleellisista asioista ei puhuta tai tehdä mitään, mutta pikkuasioista huomautetaan. Esimerkiksi laitetaan nimettömiä kirjeitä kysymättä ensin - asiallehan olisi voinut olla hyvä selitys...

tuo hammas-juttu on inhottava itse olen todella pahasti hammaslääkärikammoinen ja itselleni tuo tilanne olisi painaismainen. Tsemppiä taisteluun.

Hyvä että pidät puolesi tuon patteri-casen kanssa, en ymmärrä miksei omaa asiaansa saisi ajaa.

! Itekin pelkäsin hammaslääkäriä kuollakseni, mutta terveyskeskuksen hammaslääkärini on niin mukava, taitava ja kaikkea, että pelko hälveni. Joskus on ihan mukava mennä, saa informnoida miten näitten hampaanruuvien kanssa - menenkin muuten huomenna.

Kekkuloin koneella vielä neljältä aamulla, päätin sitten että siirryn nukkuun olkkarin soffalle. Siirryn kokonaan nukkuun olkkariin.

Sillä lailla.

Patterin sihinä loppui kun isännöitsijä kokeeksi laittoi kaikki virtaukset kiinni. Mutta kun niinkään ei voi olla. Laittoi pienelle, mutta sihinä jatkuu. Ongelmana oli aika isosti että isännöitsijä ( 75vuotias lennostossa palvellut..) ei kuule yhtään mitään ääntä.

Kävin hammaslääkärissä aamulla - koko kunnan keskustasta sähköt pimeeksi. No se kyllä nauratti, että ei suju mun osalta hammashoit sitten millään.

Ja iso ikävä asia. Vaikka arvostan ja rakastan vanhempiani suuresti, niin ny suutuin yhtä suuresti.1968-luvulta peräisin oleva nukketalo, äitee sai inspriaation että maalataan.
Valkoiseksi, matta, ja vielä huonoa jälkeä ( vaikka isän on aina ollut äärimmäisen tarkka remonttiasioissa) on pala lapsuutta tuhottu ja pilalla koko mökki. Uudestaan maalattuna se on uudestaan maalattu, ei mikään alkuperäinen kiva muisto.

Mä en kyllä ala. Joulu on peruttu, mä mitään pukkeilemaan ala.
Mietin että heitetään makkarin sänky mettään tai pilkotaan polttopuiksi, siihen seinälle mahtuu 3 ikean vitriiniä ja saan nuket sinne. Nukun olkkarissa. Kesällä patjalla makkarissa koska täällä on pimennysverhot.

On se kun koti ( siis tää missä ite asun) on pilalla ja kunnolla ei voi enää nukkua.

Hammashoito ei näköjään etene, sähkötkin menee! Ei tietenkään naurun paikka mutta alkaa olla jo surkuhupaisaa. Toivottavasti asia hoituu!

Tuli mieleen SVT:n joulukalenteri (onko kukaan katsonut sitä?) kun ne lauloi "Nu tändas tusen juleljus för elen den har gått. Och tusen tusen klagomål har elbolaget fått" (~nyt syttyy tuhat kynttilää koska sähköt on menneet. Ja tuhat, tuhat valitusta on sähköyhtiö saanut) En voi varmaan ikinä kuulla tuota laulua ilman että saan nää uudet sanat päähäni Ja lauluhan on kaikille tuttu Nyt sytytämme kynttilän.

Kurja soppa nukketalosta

En mä kyllä sängystä luopuisi........ Jospa se sihinä saadaan vielä loppumaan..? Ja nuket varmaan suostuu tiivistämään rivejään vielä vähän

No, huumori on tässä ollut ainut keino selviytyä. Kyllä me hammaslääkärissä vähä naurettiin, että ei olis mun pitäny tulla ollenkaan - mun takiahan ne sähköt meni!
En mitenkään jaksa uskoa että etuhampaat jostain saisin ilman lottovoittoa. Ihme jos näin kävisi.

Nyt kun on kovempia pakkasia, patterin sihinä on ihan infernaalista. Onneksi on toi isompi soffa. Mutta totesin itsekin että sänky on aina sänky, ja pakkohan tämä sihinä on kuntoon saada, koska olen asunu 20 vuotta täällä ei mitään, ja heti sen pirun remontin jälkeen kamala meteli. Jos joku tätä ei kuule, niin sanoo vaan. Tai ehkä vanhemmiten kuulo heikkenee niin paljon, toivottavasti mulla käy samoin! oikeasti, kärsin siittä kun kuulen liian hyvin.

Kyllä on kaikki henkinen ja fyysinen väsy ja huono kunto kulminoitunut oikein kunnolla. Joskus tästä väsymyksestä melkein nauttii - en jaksa EIKÄ TARVII.

Olen tainnut allergisoitua joululle. Nukeilla joulu menee, ja asiaan liittyviä kuvia on mukava laittaa.
Mutta oikeassa elämässä! Aikoinaan oli kunnolla jouluihminen, joululaulut piti harjoitella (pianolla) jo hyvissä ajoin ja lahjat ostaa ja vaikka mitä. Nyt ei kertakaikkiaan kestä joululauluja ollenkaan, varsinkaan näitä pop-versioita ja iloisia rallatuksia. Joululahjaostokset mahdollismman nopeesti pois alta 15minuutissa. Paketoin katsomalla samalla sitä "Once upon a time in mexico" -
Telkkarin joulumainokset - näen kirjaimellisesti punaista!
Miten tässä on näin käynyt??

Harmittaa että 666dollarin paketti on nyt "jossain" ei näy edes seurannassa.
Ja muutenkin on kaikki ihan patti-tilanteessa.

Toivottavasti se Ylöjärvellä kadonnut 8v poika löytyy!! siis tuolla pakkasessa ...hrrrrrrr

Voihan sitä "jouluilla" nukkejen kautta Ja kyllä mä uskon että se patteriasia saadaan kuntoon, täälläkään ei ole päiväkerhon patterit ulisseet sen jälkeen kun joku osasi tehdä niille jotain. En kyllä tiedä mitä...
Huih! Toivottavasti paketti löytyy pian En sano mitään tuosta summasta ja sen enteellisyydestä...

Mä tykkään joulusta, mutta en siitä itse hössötyksestä vaan mä näen joulun sellaisena rentoutumisen aikana, että saa vain olla. Sukulaiset on vähän pakkopullaa... onneksi meitä ei ole paljon Iskä tosin kyseli että olisinko tulossa sinne heillepäin mutta enpä viitsi lähteä mihinkään joulunpyhinä. Syön aattona äiskän ja hänen miesystävän kanssa kun ovat tässä lähellä, leikitän vähän äiskän kissakolmikkoa ja sit äkkiä kotiin. Sohva ja suklaa

Joululahjat on alkaneet ärsyttää viime vuosina. Tuntuu hölmöltä ostaa kaikkea rojua AIKUISILLE. Ensi syksynä ajattelin jo hyvissä ajoin sanoa että en hanki kenellekään mitään enkä halua mitään keneltäkään... Joulua voi juhlistaa muutenkin. Joskus tosin käy niin onnellisesti että saan vähän nukkerahaa lahjaksi mutta kukaan ei osaa kuitenkaan valita/ostaa nukkea joten se on hommattava itse joka tapauksessa. Yhtä hyvin voin siis ostaa sen alunperin itse itselleni. Ei niin että raha haittaisi mutta minusta raha on vähän persoonaton lahja...

Ei kyllä pitäis valittaa. Ylöjärvelle ei tule joulua ollenkaan Oma valitus joulun pakollisuudesta tuntuu hiukkasen turhalta

Tuo Ylöjärveläisen Arttu-pojan kohtalo on kyllä ihan kamala, ei voi edes kuvitella miten perhe.

Mä lähden huomena pukkeilemaan, on vähä laihanlainen pukki joten jos laittas jotain tyynyä masuun. Toivottavasti en pökrää kesken kaiken, on tämä huonovointisuus ja
eteisen lattialla nukkuminen aika voimia vienyt. Antibiootit lopetin 9. päivään.

Onneksi arki alkaa kohta! Sitä mä odotan.

juu Ylöjärvellä aivan järkyttävä tuo Artun kohtalo... joulu ei tuolla perheellä ole enää ikinä entisensä. Toivottavasti saavat riittävästi ammattitaitoista tukea ja apua.

Itselle ja lapsille iski perinteinen jouluflunssa :/ tympii... omat lahjat olivat laihanlaiset, mutta iloitsin tyttären Monster high saaliista: t-paita, kaksi avaimenperää, nintendo ds-peli ja mikä tärkeintä kaksi nukkea, Robecca Steam ja Rochelle Goyle

Nyt sitte odottamaan kevään uutuuksia... toivottavasti tulee Suomeen markkinoille myös tämä nukke Jinafire Long... voipi olla että tulee ihan itellekki hankittavaksi tuo.

Paranemisia sinne

kiitos Tuike... tää lenssu tuntuu olevan inhottavaa... kuumetta ei ole vielä ollut, mutta olo on aivan kamala. Oloa kuvaa termi pieksetty... jokaista lihasta kolottaa ja pää on kipeenä... viime yönä en saanu edes nukuttua ku olo niin huono olo, neljän aikaan kävin ottamassa finrexiä ja sitte olin nukahtanu johonki aikaan... eli tää joulu meni nyt sitte näin... tympii

Tämä joulu on painajainen. Jirin kunto romahti lopulta 25 päivä. Tänään vietiin eläinlääkärille ja Jiri pääsi kissojen metsästysmaille. Syynä ilmeisemmin vanhuus. Sitä vähän epäilinkin alkujaankin. Sääli että yhteinen aika jäi niin pieneksi.

Oijoi, otan osaa, alkaa itkettää ihan pelkästä ajatuksesta Se katselee teitä nyt sieltä pilvenreunalta -jos hiirien jahtaamiselta ehtii...